2015-06-11 Orpo Ylellä: Suomi taipumassa uusien pakolaiskiintiöiden taakse (yhdistetty)

[qwerty]

Päivän Suuren valiokunnan kokouksen pöytäkirjaa ei ole vielä julkaistu, mutta yksi tärkeä asiakirja on.

Euroopan unionin neuvoston kokous 14.9.2017 (Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto)
Eurooppa-neuvoston ja EUn neuvostojen kokoukset
EUN 66/2017 vp (20 sivua)

Suomea kokouksessa edustaa sisäministeri Paula Risikko.

Neuvostossa keskustellaan Barcelonan ja Turun iskujen jälkeen EU:n toimenpiteistä terrorismin torjumiseksi.

Lisäksi kokouksessa käydään tilannekatsaustyyppinen keskustelu muuttoliikkeestä aiemmin päätettyjen toimenpiteiden täytäntöönpanon tilanteesta ja seuraavista askeleista. Suomi tukee puheenjohtajan pyrkimyksiä saavuttaa edistystä liittyen esitettyihin viiteen asiakohtaan, jotka ovat keskeisiä muuttoliikkeen saamiseksi paremmin hallintaan. Lisäksi Suomi korostaa CEAS uudistuksen kokonaisuuden viivytyksetöntä läpivientiä (    ); turvalliset maat ovat yksi tärkeä osatekijä.

Suomen sitoumukset uudelleensijoittamisesta

Vuonna 2017 Suomen pakolaiskiintiö on 750 henkilöä: 530 on kohdennettu syyrialaisiin pakolaisiin Turkista ja 120 kongolaisiin pakolaisiin eteläisestä Afrikasta, lisäksi luku sisältää 100 hätätapausta ilman kansalaisuus- tai aluerajoitusta. Kiintiö on sama 750 henkilöä myös vuodelle 2018.

Komissio kerää parhaillaan jäsenmaiden sitoumuksia uudelleensijoittamisesta vuodelle 2018. EU—Turkki-julkilausuman täytäntöönpanoon liittyvistä uudelleensijoittamisista EU myöntää korotettua rahoitustukea. Komissio lähetti 25.8. jäsenmaiden sisäministereille kirjeen, jossa kehotettiin olemaan kunnianhimoisia sitoumuksissa ja keskittämään ainakin osan uudelleensijoittamisista haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin Egyptissä, Libyassa, Nigerissä, Etiopiassa ja Sudanissa. Nämä ovat avainalueita keskisen Välimeren muuttoliikereitin kannalta. Suomen sitoumus vastaa kansallisesta kiintiöstä tehtyä päätöstä ja ilmoitus toimitetaan komissiolle määräaikaan (15.9.) mennessä.

[Phantasticum]

EU-komissio suunnittelee jo täyttä häkää uutta taakanjakoa, vaikka entinenkään ei toteutunut suunnitellusti muiden kuin Suomen ja Maltan osalta. Tällä on tarkoitus estää houkutusta matkustaa Eurooppaan laittomasti. Ei toimi, vaan mitä enemmän sana kulkee Eurooppaan pääsystä, sitä enemmän on lähtijöitä.

Tavoite on asetettu nyt vain noin kolmannekseen aiemmasta 160 000 siirrettävästä, eli siirrettäviä olisi vain 50 000. Tulijoita olisi tässä erässä erityisesti Libyasta, Egyptistä, Nigeristä, Sudanista, Tšadista ja Etiopiasta. Suomi on jo luvannut ottaa pakolaiskiintiönsä mukaisesti vähintään 750 henkilöä. Kyse ei ymmärtääkseni ole turvapaikanhakijoista vaan tulijoista suoraan pakolaisleireiltä, joiden oikeutta pakolaisstatukseen ei tarvitse enää tutkia.

Perussuomalaiset voisi terävöittää kantaansa pakolaiskiintiöihin. Ei ole paljoakaan aikaa, kun puheenjohtaja Halla-aho ehdotti kiintiöpakolaisten ottamista turvapaikanhakijoiden sijaan. Nyt tällä viikolla hän ehdotti pakolaiskiintiön jäädyttämistä ainakin toistaiseksi. Niin kumpaa se nyt sitten oikein on.

Yle esittelee aihetta peräti kahdella erillisellä jutulla, joten aiheen on oltava tärkeä.

YLE: EU-komissio ehdottaa: 50 000 pakolaista Afrikasta, Lähi-idästä ja Turkista
YLE: EU-komissio haluaa siirtää lisää pakolaisia suoraan leireiltä Eurooppaan

[writer]

Suomi kerkesi saada paljon syyrialaisia ja eritrealaisia.
Muut maat eivät nyt saakaan kun syyrialaiset ja eritrealaiset loppuivat Kreikasta ja Italiasta kesken.

Eli kiitos Maahanmuuttoviraston johtajien, Sisäministeriön johtavien virkamiesten kuten Päivi Nergin ja Jorma Vuorion ja kiitos sisäministereiden Petteri Orvon ja Paula Risikon Suomessa on nyt noin 2000 syyrialaista ja eritrealaista jotka olisivat jääneet saamatta jos olisi viivytelty kuten useimmat muut EU-maat tekivät tai kieltäydytty ottamasta kokonaan kuten Itävalta, Puola ja Unkari.

Euractivin mukaan kaksivuotinen sopimus sisäisten siirtojen järjestelmästä umpeutui tällä viikolla. Alkuperäisenä tarkoituksena oli, että muut jäsenmaat ottaisivat vastaan noin 98 000 turvapaikanhakijaa Italiasta ja Kreikasta. Nyt näitä siirtoja on tapahtunut vain noin 29 000. Komission mukaan tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että uusien tulokkaiden määrä on laskenut niin merkittävästi vuodesta 2015.


https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/231361-eun-sisaisten-siirtojen-jarjestelma-haudattu-nyt-siirrytaan-uuteen-pakolaisohjelmaan

Tuossa Uuden Suomen uutisessa on muuten virhe:
Alunperinhän oli tarkoitus ottaa 40 000 ja sitten tehtiin toinen taakanjako-päätös jossa päätettiin jakaa 120 000 eli yhteensä 160 000.

Näistä on siis 29 000 saatu jaettua mutta onneksi Suomi oli kuitenkin mallioppilas ja otti heti kaikki.

Lasketaanpa kuinka suuren prosenttiosuuden kaikista Suomi otti kun otti noin 2000 ja kokonaisuutena siirrettiin 29 000:
2000:29 000=0,0689
Eli siis Suomi otti noin 7% kaikista taakkajaetuista EU sisäisissä siirroissa siirrellyistä turvapaikanhakijoista.
Suomen osuus EU:n väestöstä on noin 1%...

Sisäministerinä jatkaa Paula Risikko jolla ei ole mitään kokemusta minkään asian neuvottelusta yksityisellä puolella ja se näkyy.
Risikkohan sanoin aiemmin että on paremmat neuvotteluasemat kiintiöpakolaisten määrän nostosta EU:n kanssa jos valmiiksi nostaa kiintiöpakolaisten määrää jotka ottaa vuodessa ennen neuvotteluja.

[Roope]

Eli kiitos Maahanmuuttoviraston johtajien, Sisäministeriön johtavien virkamiesten kuten Päivi Nergin ja Jorma Vuorion ja kiitos sisäministereiden Petteri Orvon ja Paula Risikon Suomessa on nyt noin 2000 syyrialaista ja eritrealaista jotka olisivat jääneet saamatta jos olisi viivytelty kuten useimmat muut EU-maat tekivät tai kieltäydytty ottamasta kokonaan kuten Itävalta, Puola ja Unkari.
...
Eli siis Suomi otti noin 7% kaikista taakkajaetuista EU sisäisissä siirroissa siirrellyistä turvapaikanhakijoista.

Lisäksi Suomi ainoana EU-maana priorisoi alaikäisten vastaanottamisen.

[Riukulehto]

Heikki Porkka Facebookissa

Jussi Halla-aho ei pettänyt.

KAIKKI muut suomalaismepit antoivat alustavan hyväksyntänsä määrittelemättömän taakanjaon edistämiselle.

Ylärajaa ei siis näillä näkymillä olisi. Tiedote kertoo tarkemmin.

Tiedote:

16.11.2017 Julkaisuvapaa heti

Halla-aho: Suomalaismepit antoivat siunauksensa kiistanalaisen Dublin-uudistuksen eteenpäin viemiselle

Euroopan parlamentti antoi torstain 16.11. täysistuntoäänestyksessä mandaatin aloittaa neuvottelut jäsenmaiden kanssa Dublin-menettelyn uudistuksesta.

Parlamentin kanta sisältää perussuomalaisten systemaattisesti vastustaman pakollisen taakanjaon periaatteen, minkä tueksi on kaavailtu sanktioita säännöistä kieltäytyville jäsenmaille.

Suomalaisista europarlamentaarikoista ainoastaan Jussi Halla-aho (ECR) vastusti neuvottelumandaatin antamista. Petri Sarvamaa ja Henna Virkkunen (EPP), Liisa Jaakonsaari ja Miapetra Kumpula-Natri (S&D), Nils Torvalds (Alde), Heidi Hautala (Vihreät) ja Merja Kyllönen (GUE) äänestivät neuvottelumandaatin puolesta, Hannu Takkula ja Paavo Väyrynen (Alde) äänestivät tyhjää ja Pirkko Ruohonen-Lerner (ECR) oli poissa äänestyksestä.

Alun perin Dublin-asetuksen muuttamisen tavoitteena tuli olla turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenmaan yksiselitteisempi määrittely, mutta parlamentin ratkaisu ei ole Halla-ahon mielestä lainkaan tyydyttävä.

Esimerkiksi jäsenmaa, johon turvapaikanhakija saapuu ensimmäisenä, ei enää vastaisi turvapaikkahakemuksen käsittelystä, ellei tulijalla ole aiempaa yhteyttä kyseiseen maahan. Sen sijaan alkaisi monivaiheinen selvitys sopivimman maan löytämiseksi, minkä voi ennustaa kasvattavan hallinnollista taakkaa jäsenmaissa merkittävästi. Lisäksi tämänkin uudistuksen varjolla turvapaikanhakijan oikeuksia yritetään parantaa ja velvoitteita vähentää. Esityksen perimmäisenä tarkoituksena onkin solidaarisuuteen pakottaminen eli taakanjako kaikkien EU-maiden kesken.

Ratkaisuna taakanjakoon esitetään jäsenmaiden bruttokansantuotteeseen ja väestön kokoon yhtä suurin painotuksin perustuvaa jakomekanismia. Siirtymäaikana, ensimmäiset kolme vuotta, käytettäisiin kullekin jäsenmaalle määritetyn lähtötason ja jakoavaimen painotettua yhdistelmää.

Lähtötaso määrittyisi jäsenmaan viime vuosina, pois lukien vuosi 2015, vastaanottamien turvapaikkahakemusten määrän mukaan. Näin taattaisiin että paljon taakkaa ottaneet maat saisivat sitä yhä lisää. Taakanjaolle ei myöskään olisi minkäänlaista ylärajaa, Halla-aho huomauttaa.

Sen sijaan parlamentti luopuisi komission esittämästä, taakanjaosta kieltäytyville jäsenmaille kaavaillusta 250 000 euron sakkomaksusta turvapaikanhakijaa kohden.

Turvapaikanhakijan elinkaarikustannuksiin nähden maksu olisi pieni Suomen kaltaiselle, sosiaalietuuksissa anteliaalle turvapaikkamaalle, mutta taloudellisesti heikoille jäsenmaille se olisi kohtuuton ja siten kohtelisi jäsenmaita eriarvoisesti.

https://www.facebook.com/heikki.porkka.9/posts/1686896764706470

[Alaric]

http://www.ksml.fi/kotimaa/Hallitus-linjaa-EUn-sis%C3%A4isiss%C3%A4-turvapaikanhakijoiden-siirroissa-otettava-huomioon-aiemmat-toimet/1072756?pwbi=078a9335e2ca9aab9dda31e7f59ac43b (21.11.2017)

Hallitus linjaa: EU:n sisäisissä turvapaikanhakijoiden siirroissa otettava huomioon aiemmat toimet

Hallituksen EU-ministerivaliokunta on linjannut Suomen tavoitteita muuttoliikkeen hallinnassa. Linjausta käytetään tulevissa EU-keskusteluissa.

Hallituksen muistion mukaan maahanmuuton kriisiytyessä pitää olla käytettävissä ennalta sovitut toimet, joilla tilanne saadaan hallintaan. Ylivoimaisen muuttoliikepaineen tilanteessa ratkaisua haetaan ensisijaisesti vapaaehtoisesti.

Hallitus linjaa Suomen kantavan vastuunsa, mutta edellyttävän, että kaikki EU-maat osallistuvat vastuunjakoon myös ottamalla vastaan turvapaikanhakijoita muista jäsenmaista. Jos uusi kriisimekanismi luodaan, tulee Suomen ja muiden maiden aiemmat siirrot ottaa huomioon, hallitus jatkaa.

[Roope]

Ylivoimaisen muuttoliikepaineen tilanteessa ratkaisua haetaan ensisijaisesti vapaaehtoisesti.

Hallitus linjaa Suomen kantavan vastuunsa, mutta edellyttävän, että kaikki EU-maat osallistuvat vastuunjakoon myös ottamalla vastaan turvapaikanhakijoita muista jäsenmaista.

Eli hallitukselta sama vanha ristiriitainen linjaus, että toivoo vapaaehtoisuutta, mutta edellyttää pakollisuutta. Molemmat eivät voi toteutua.

[Sitruunamelissa]

Hallitus linjaa Suomen kantavan vastuunsa, mutta edellyttävän, että kaikki EU-maat osallistuvat vastuunjakoon myös ottamalla vastaan turvapaikanhakijoita muista jäsenmaista.

Eli hallitukselta sama vanha ristiriitainen linjaus, että toivoo vapaaehtoisuutta, mutta edellyttää pakollisuutta. Molemmat eivät voi toteutua.

Ja linjaus tulee olemaan ristiriitainen myös siinä kohtaa, että Suomi ei tosiasiassa edellytä muiden EU-maiden vastuunjakoa, vaan kantaa tarvittaessa oman ja varmaan siinä sivussa muidenkin vastuut erittäin vapaaehtoisesti. Ainakaan tähän mennessä uutiset siitä, että muut maat eivät lupauksistaan huolimatta ole ottaneet sovittuja määriä turvapaikanhakijoita, ovat olleet Suomen hallitukselle täysin merkityksettömiä. Omia vastuita on kannettu silti, eikä varmaan edes ajateltu, että pelin voisi viheltää poikki Suomenkin osalta.

[Tabula Rasa]

Alaricin linkkaamasta ylen jutusta: Myös Suomi vastustaa sitä.

Ainoastaan Halla-aho on äänestänyt vastaan noita pakkoturhiksia, väykkä äänesti tyhjää ja muut suvakit ovat niitä haluamassa. Eli puhdasta valehtelua yleltä jälleen kerran.

[Roope]

Ministerit Terho ja Risikko puhuvat itseään pussiin minkä kerkeävät. Toimittajat, anyone?

EU sorvaa sääntöjä maahanmuuttoon – Hallitus: Aiemmat turvapaikanhakijoiden siirrot otettava huomioon

Suomen hallitus valmistautuu huolella tuleviin EU-keskusteluihin. Viime kuussa hallitus paalutti talous- ja rahaliitto Emun kehittämistä koskevia näkemyksiään, tiistaina hallituksen EU-ministerivaliokunta linjasi puolestaan maahanmuutosta.

Hallituksen muistiossa esitellään kuusikohtainen ohjelma, jonka tavoitteena on käsitellä ja vähentää muuttoliikepainetta Eurooppaan. Suomi esittää EU-kumppaneilleen muun muassa vastaamista maahanmuuton ja pakolaisuuden juurisyihin. Hallitus tavoittelee muun muassa sitä, että EU:n kehitysrahoitusta suunnataan vastedes yhä enemmän Afrikkaan ja Lähi-itään. Myös ulkorajojen valvontaa halutaan lisätehoja.

EU:ssa kova kiistan aihe on nyt ja on ollut pakolaiskriisistä lähtien "solidaarisuus" ja taakanjako. EU-maat sopivat pakolaiskriisin ollessa pahimmillaan, että kymmeniätuhansia turvapaikanhakijoita siirretään Kreikasta ja Italiasta muihin EU-maihin.

Tosiasiassa siirrot tökkivät pahasti ja muutama maa kieltäytyi kokonaan ottamasta turvapaikanhakijoita vastaan. Suomi sen sijaan on ottanut vastaan lähestulkoon lupaamansa määrän, noin 2 000 ihmistä.

Viro valmistelee

Nyt hallitus linjaa, että uutta kriisiytymistä varten pitäisi olla valmiina mekanismi, jolla tilanne saadaan uudelleen hallintaan. Kriisitilanteessa ratkaisua pitäisi hakea ensisijaisesti vapaaehtoisesti, muistiossa täsmennetään.

Hallitus haluaa myös, että Suomen aiempi säntillisyys pitää ottaa huomioon

– Mikäli uusi kriisimekanismi luodaan, tulee Suomen ja muiden jäsenmaiden aiemmin suorittamat siirrot ottaa huomioon, muistiossa todetaan.

Eurooppaministeri Sampo Terhon (sin.) mukaan valmistelussa ei ole uutta taakanjakomekanismia.

– Suomi kantoi vastuunsa taannoisessa kriisimekanismissa, useimmat muut maat eivät. Olemme siksi asettaneet lisäehtoja, Terho sanoo tiedotteessa.

EU:n puheenjohtajamaa Viro viimeistelee parhaillaan maahanmuutosta esitystä, jonka pitäisi valmistua vielä tämän kuun aikana. EU:n oikeus- ja sisäministerien on määrä käsitellä sitä kokouksessaan joulukuussa.

Ilta-Sanomat 21.11.2017

Hallitus perää toimia rajavalvonnan tehostamiseksi – Linjaukset miellyttivät eurooppaministeri Terhoa

[...]

Eurooppaministeri Sampo Terho (sin) ilmaisi tyytyväisyytensä hallituksen linjauksiin.

"Suomen tavoitteena on, että EU:n ja Suomen turvapaikanhakijamäärät laskevat. Pakolaiskiintiötä ei nosteta ja turvapaikanhakijoiden taakanjaon on perustuttava vapaaehtoisuuteen. Palautusten ja rajavalvonnan on oltava tehokkaita. Nämä ovat järkeviä linjauksia", Terho sanoi tiedotteessaan.

MIKÄLI KESKUSTELU uudesta turvapaikanhakijoiden taakanjakomekanismista käynnistyy, Suomi asettaa Terhon mukaan ennakkoehdoksi, että jäsenmaiden aiemmin tekemät siirrot otetaan huomioon.
...

Helsingin Sanomat 21.11.2017

EU:n turvapaikkasopimus mullistuu – Paula Risikko: Jos emme varaudu, meidät yllätetään "housut kintuista"

Suomi ei hyväksy pysyviä taakanjaon mekanismeja, kun turvapaikanhakijoita koskevaa Dublinin sopimusta ryhdytään neuvottelemaan uusiksi EU:n jäsenmaiden kesken. Suomen hallituksen linjan mukaan taakanjaon pitää perustua vapaaehtoisuuteen, eikä tämä linja ole muuttunut, sanoo sisäministeri Paula Risikko (kok.).
–Meidän hallitusohjelmassa lukee, että vapaaehtoisuus on se periaate, mitä Suomi noudattaa. Me myös edellytämme, että muutkin tekevät osansa. Nythän on käynyt niin, että Suomi on kyllä tehnyt osansa ja ihan kaikki muut eivät. Tämä on aika kestämätön tilanne, Risikko sanoo.

–Oli uusi malli mikä tahansa, niin kyllä minä ainakin odotan, että siinä tämä asia on ratkaistu.

Euroopan parlamentti hyväksyi viime viikolla neuvotteluiden aloittamisen jäsenmaiden kanssa Dublin-sopimuksen uusimisesta. Seuraavaksi asiaa käsitellään EU-maiden sisäministereiden kokouksessa joulukuun alussa.

[...]

Sisäministeri kertoo, että uuden Dublin-sopimuksen lähtökohtana on ollut, että syksyn 2015 kaltaisiin turvapaikanhakijakriiseihin varauduttaisiin poikkeustilanteiden vastuunjakomallilla, jossa olisi sekä kannustimia että sanktioita.

Vaikka syksyn 2015 kaltaista tilannetta ei ole välittömässä näköpiirissä, mainitsee Risikko, että Afrikassa miljoonia ihmisiä elää epävakaissa olosuhteissa. Lisäksi hän nostaa esiin Turkin, jonka kanssa EU on tehnyt yhteensä kuuden miljardin euron sopimuksen, jolla meren yli Kreikkaan saapuneet turvapaikanhakijat palautetaan Turkkiin.

–Se on pitänyt tähän asti ja toivottavasti pitää, Risikko sanoo Turkki-sopimuksesta mutta painottaa heti perään:

–Meidän pitää varautua. Jos me emme lainkaan varaudu, emmekä näistä asioista sovi, niin kyllä meidät "housut kintuista" yllätetään. Sellaista ei pidä päästää käymään. Ja me haluamme olla niissä pöydissä, missä varautumisesta sovitaan.

Vaikka virallista pohjaesitystä neuvotteluille ei toistaiseksi ole, löytää Risikko hyviä elementtejä esimerkiksi kertaalleen hylätystä Maltan mallista. EU-puheenjohtajamaana viime kesään saakka toiminut Malta pyrki saamaan Dublin-uudistuksen läpi, mutta sen valmistelema sopimusluonnos sai vastaansa niin jyrkkää vastustusta, ettei siitä koskaan edes neuvoteltu.

Risikko katsoo, että vaikka Suomikin Maltan paperia vastusti, oli ehdotuksessa toimivia yksityiskohtia kuten kaavaillut sanktiomekanismit. Jos ei täyttäisi osuuttaan, joutuisi maksamaan. Lisäksi luonnoksessa oli hahmoteltu eri kategorioita sille, millaisissa eri tilanteissa mekanismi käynnistyisi ja tulijamääriä lähdettäisiin mitenkin jakamaan EU-maiden kesken.

Hän korostaa, että uusia ehdotuksia kaavaillaan vain äärimmäisiä tilanteita varten.

–Jäsenmaat pärjäävät, jos turvapaikanhaku on rauhallista. Mutta jos se eskaloituu samalla tavalla hallitsemattomaksi kuin syksyllä 2015, niin sitä varten nyt yritetään löytää mallia: Miten vastuuta ja taakkaa jaetaan äärimmäisissä olosuhteissa, Risikko sanoo.

Dublinin sopimus on merkinnyt muun muassa sitä, että turvapaikkahakemukset käsitellään vain yhdessä EU-maassa. Jos hakemuksen jättää toiseen maahan, palautetaan turvapaikanhakija siihen EU-maahan, mistä hän ensimmäisen kerran on turvapaikkaa hakenut.

Syksyllä 2015 alkaneen turvapaikanhakijakriisin aikana Dublinin sopimus ei pitänyt. Tilanne oli erityisen hankala EU:n ulkorajavaltioille. Esimerkiksi Kreikkaan saapui YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan 861 000 pakolaista vuonna 2015, mutta turvapaikkahakemuksia maahan jätettiin samana vuonna 11 370.

Mikäli kaikki tulijat olisi rekisteröity Kreikassa, olisi heidät pitänyt palauttaa Dublin-säännön perusteella muista maista takaisin Kreikkaan.

Tilanteen ratkaisemiseksi jäsenmaat sopivat ensin 120 000 turvapaikanhakijan siirtämisestä Kreikasta ja Italiasta muihin EU-maihin. Suomea tuolloin edustanut Petteri Orpo (kok.) äänesti kuuluisalla tavalla tyhjää. Kaikkiaan EU-maat sopivat 160 000 turvapaikanhakijan siirtämisestä, mutta sopimus ei pitänyt. Siirroista oli viime keväänä toteutettu vain runsaat 16 000. Suomi täytti osansa. Kahden vuoden ohjelmaa ei syksyllä enää jatkettu, vaan ohjelma jätettiin vähin äänin.

Uusi Dublin-sopimus vielä tämän hallituksen aikana

Vaikka EU-maiden kesken on laajaa yhteisymmärrystä Dublin-sopimuksen uudistamisen tarpeellisuudesta, ei sisäministeri Risikko lähde vielä lyömään kaikilla rahoillaan vetoa sen puolesta, että Suomen itsenäisyyspäivän jälkeen sopu syntyy.
...

Uusi Suomi 22.11.2017

Eurooppaministeri Sampo "Comical Al" Terhon mukaan "valmistelussa ei ole uutta taakanjakomekanismia", kun uuden taakanjakomekanismin yksityiskohdista on väännetty kättä jo yli kaksi vuotta.

Hallitusohjelman mukaan Suomelle käyvät vain vapaaehtoiset siirrot, ja Terhokin toistaa, että "turvapaikanhakijoiden taakanjaon on perustuttava vapaaehtoisuuteen", mutta hallituksen muistion ja sisäministeri Risikon mukaan Suomi vaatii, että siirrot ovat kaikille maille pakollisia ja että siirroista kieltäytyville maille pitää määrätä sanktioita.

Sisäministeri Risikon mukaan taakanjako otettaisiin käyttöön vasta äärimmäisessä kriisitilanteessa, mutta komission aiemman määritelmän mukaan "kriisi" ja samalla siirtovelvollisuus syntyy, kun turvapaikanhakijoita saapuu EU:n ulkorajavaltioihin suhteessa enemmän kuin sisämaihin. Näin käy välttämättä automaattisesti, sillä Eurooppaan tullaan lähes pelkästään ulkorajavaltioiden kautta.

Uutta pakkosiirtoihin ja sanktioihin perustuvaa Dublinin sopimusta perustellaan sillä, että jäsenvaltiot eivät vuonna 2015 kyenneet noudattamaan nykyisten sopimusten velvoitteita. Tämä on roskaa. Esimerkiksi Kreikka ei rekisteröinyt vuonna 2015 kuin kymmenisen prosenttia edellistä vuotta enemmän turvapaikanhakijoita. Kreikka päästi ihmisiä läpi maan läpi Makedonian rajalle aivan kuten oli päästänyt heitä kulkemaan edellisinäkin vuosina ennen "kriisiä". Sama Italiassa ja Espanjassa.

Edellinen kriisi syntyi juuri siitä, että tulijoita ei haluttukaan rekisteröidä, vaan heidät päästettiin kulkemaan vapaasti eteenpäin. Siksi loogisinta ja yksinkertaisinta olisi ruveta vihdoinkin määräämään sanktioita niille maille, jotka eivät rekisteröi tulijoita tai päästävät heidät siitä huolimatta vapaasti muualle Eurooppaan. Turvapaikanhakijoiden siirrot mm. Saksaan, Pohjoismaihin ja Benelux-maihin houkuttelevat vain lisää tulijoita, sillä vain harva lähtisi matkaan, jos tietäisi juuttuvansa Italiaan, Kreikkaan tai Espanjaan.

Dublinin sopimuksen uudistamisen mielekkyyttä voi testata ajatusleikillä, miten kesällä 2015 alkanut kriisi olisi kehittynyt, jos nyt kaavailtu uudistus pakollisine turvapaikanhakijasiirtoineen olisi otettu silloin käyttöön. Seurauksena olisi ollut miljoonien ihmisten ryntäys Turkista Kreikkaan, sekä aivan uusien reittien avautuminen Espanjaan ja muualle. Tämä olisi pahentanut silloisen kriisin peruuttamattoman katastrofin tasolle.

EU:n ja Suomen hallituksen kaavailema uudistus on Euroopan tulevaisuuden kannalta sulaa hulluutta.

[Alaric]

Migrin Juha Similän mukaan Kreikasta siirretty syyrialainen oli viimeinen näistä kiintiöläpsyistä... tällä erää.

Yhteensä siirretty 1981 kultamunaa.

https://twitter.com/juha_simila/status/942810521581088769

[tweet]942810521581088769[/tweet]

Juha Similä‏ @juha_simila 18. joulukuuta

Kreikasta yksi #syyria'lainen mies #tphakija­ #EU:n sisäisenä siirtona. Suomeen siirretty yhteensä 1981. Kyseessä oli viimeinen sisäisesti siirrettävä ellei EU tee uusia päätöksiä.

[Nikolas]

Kerrassaan toivoton tilanne. Kaikki muut eduskuntapuolueet kannattavat suomalaisvastaista politiikkaa. Perussuomalaiset ovat ohjelmatasolla hyvä, mutta sillä on lampaan rohkeus.

Nykyään tiedämme että kyse ei ollut ensisijaisesti rohkeuden vaan tahdon puutteesta. Perussuomalaisten silloinen johtaja ei edes aikonut tehdä mitään maahanmuuttopolitiikan tervehdyttämiseksi, vaan hän vain osti itselleen ministerin salkun kylmästi huiputtamalla suurta osaa puolueestaan. Tämä kuvio vieläpä sopi erinomaisesti hallituskumppaneille.