2015-06-08 Kepa: Enemmistö ei koe syrjintää

[Iloveallpeople]

Enemmistö ei koe syrjintää

Rasismia vastaan ei voida taistella niin kauan kuin valtaväestö ei ymmärrä omia etuoikeuksiaan.

...
Valkoisiin kohdistuva rasismi on tilastojen valossa erikoinen käsite, mutta pelko niin kutsutusta käänteisestä rasismista kuitenkin elää vahvana Yhdysvalloissa. Eikä se rajoitu ainoastaan jenkkeihin.

Myös Suomessa moni uskoo maahanmuuttajien ja vähemmistöjen "syrjivän" niin kutsuttua valkoista, kantasuomalaista enemmistöä.

Muun muassa viime vuonna perussuomalaisten kansanedustaja Tom Packalén valitteli sitä, että kantasuomalaisiin kohdistuvasta väkivaltaisesta rasismista saisi puhua. Packalénin mukaan tämän kaltainen rasismi on yleistä, kantasuomalaisten tekemä rasistinen rikollisuus taas hänen mielestään ei.

Julkisesti muutkin ovat pohtineet, että rasismia vastaan pitäisi toimia myös silloin, kun rasismin kohteena on niin kutsuttu valkoinen "kantasuomalainen".

* * *

Moni kantasuomalainen ja valkoinen yhdysvaltalainen kokeekin törmänneensä syrjintään, mutta rasismia se ei ole.

Suomenkielisen, valkoisen valtaväestön edustaja voi toki joutua epämiellyttäviin tilanteisiin ja kohdata käytöstä, joka asettaa hänet epäsuotuisaan asemaan, mutta rakenteellista rasismia hänen on vaikea, ellei mahdotonta, kohdata.

Rasismi kun ei ole ainoastaan yksittäistä käytöstä, vaan yhteiskunnallinen rakenne, joka manifestoituu syrjinnän eri muotoina. Ja sen rakenteen takia minäkin loppupeleissä hyödyn siitä, että olen valkoinen, suomenkielinen kantasuomalainen, suhteessa rodullistettuihin vähemmistöihin, halusin tai en.

Mitä se sitten oikein tarkoittaa, että hyödyn itse tästä tilanteesta?

No, minä ja muut valkoiset suomalaiset saamme esimerkiksi mediassa helpommin tilaa ja enemmän mahdollisuuksia tuoda esiin näkemyksiämme. Työllistymme helpommin kuin maahanmuuttajat ja saan esimerkiksi käydä kaupassa rauhassa, ilman, että minua pidetään ihonvärini takia epäilyttävänä.

Meitä kohdellaan suurelta osin yksilöinä eikä meidän tarvitse puhua koko edustamamme etnisen ryhmän puolesta. Emme joudu vastaamaan muiden tekemistä rikoksista medialle kansallisuutemme perustalla. Poliitikot eivät myöskään pohdiskele edustamamme ryhmän pakkosterilointeja ja poliittiset kollegamme eivät pidä meitä ö-luokan eduskuntavaaliehdokkaana vain, koska emme edusta valtaväestöä.

Voin siis ottaa monet oikeuteni itsestään selvinä eikä etninen taustani aiheuta elämässäni ongelmia tai etenemisesteitä.

Harva tulee ajatelleeksi, että on itse asiassa etuoikeutettua, jos on vapaa rodun ja vaikkapa sukupuolensa ajattelemisesta päivittäisellä tasolla, koska siitä ei olla jatkuvasti muistuttamassa.
...

Valkoisen ei tarvitse opettaa lastaan suojautumaan rasismilta eikä vanhempien tarvitse huolehtia siitä, miten muut suhtautuvat heidän lastensa etniseen taustaan. Valkoinen voi puhua julkisesti ilman, että hänen tämän perusteella arvioidaan koko hänen edustamaansa etnistä ryhmää, ja liikkua julkisissa tiloissa ja osallistua aktiviteetteihin huolehtimatta siitä, onko etnisen taustansa vuoksi tervetullut vai ei. Ja niin edelleen.

Jos et halua nähdä rotua, olet todennäköisesti etuoikeutetussa asemassa, jossa sinun ei tarvitse jatkuvasti kohdata kohtelua, joka perustuu etniseen taustaasi. Voit ottaa tietyt asiat itsestäänselvyyksinä, kun muille ne asiat ovat taistelun takana.

Kaikilla ihmisillä ei ole tätä etuoikeutta ole. Heidän täytyy avata lukkoja ja murskata omat lasikattonsa, jota toisille ei ollut edes olemassa.

Tuuli Hongisto
Kirjoittaja on helsinkiläinen vapaa toimittaja ja etuoikeutettu valkoinen. Kepan verkkokolumneissa esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien henkilökohtaisia, eivätkä välttämättä edusta Kepan virallista kantaa.

Kepa

[Mehud]

"Valkoisen ei tarvitse opettaa lastaan suojautumaan rasismilta eikä vanhempien tarvitse huolehtia siitä, miten muut suhtautuvat heidän lastensa etniseen taustaan. Valkoinen voi puhua julkisesti ilman, että hänen tämän perusteella arvioidaan koko hänen edustamaansa etnistä ryhmää, ja liikkua julkisissa tiloissa ja osallistua aktiviteetteihin huolehtimatta siitä, onko etnisen taustansa vuoksi tervetullut vai ei."

Itse varoitan aina lapsiani haittataustaisten vaarallisesta rasismista, koska sen on mahdollisuus purkautua väkivallaksi, vain valkoisten lasten etnisyyden takia. Kouluissa pitäisi valistaa kantasuomalaisten lapsia muukalaisten vihasta muita kulttuureita ja etnisyyksiä kohtaan, eikä vaientaa sitä lasten etujen vastaisesti. Yhteiskunta vaikenee totuuksista ja viljelee valheita, siten että hyväuskoiset lapset uskovat hyvää pahoista ihmisistä.

Oma valistamisenikaan ei valitettavasti suojele lapsia tuodun maailman pahuuksilta, mutta heillä on paremmat lähtökohdat välttyä siltä, koska tunnistavat ulkonäoltä mahdolliset riskit henkilökohtaiselle turvallisuudelle. Valitettavasti uhka kasvaa koko ajan ja Suomalaiset lapset joutuvat yhä suuremmalla todennäköisyydellä maahanmuuttajan pahoinpitelemäksi, ryöstämäksi tai raiskaamaksi. Se on kohtuuton taakka lapsille pelätä tilastoitua pahuutta päivä päivältä enemmän.

[internetsi]

Näin kepalaiset varmaan olisivat neuvoneet enemmistöä Etelä-Afrikan Apartheidissa, vai olisivatko?

[Tosiasiallinen Nuiva]

Viimeistään nyt on syytä sulkea koko KEPA, joka julkaisee tällaista poliittista sontaa sivuillaan, jotka veronmaksajat kustantavat. Miten tämä pamfletti liittyy kehitysapuun?

Tämä whitepriviledge tarinointi on äärivasemmistolaisten mädättäjien trollailua. Mitä etu-oikeuksia suomalaisilla on Somaliassa, Japanissa. Kongossa tai ylipäätänsä maissa joiden kieli ja kulttuuri ei ole suomalainen?

[Emo]

Valkoisen ei tarvitse opettaa lastaan suojautumaan rasismilta eikä vanhempien tarvitse huolehtia siitä, miten muut suhtautuvat heidän lastensa etniseen taustaan.

Nimenomaan valkoisen kantasuomalaisen vanhemman täytyy opettaa lapsilleen, että muslimit/neekerit ovat uhka suomalaislapsille johtuen suomalaislasten etnisyydestä, uskonnosta (ei-muslimi) ja suomalaistytöt ovat uhattuja lisäksi vielä sukupuolensa takia. Rasismi suomalaista kohtaan on usein peräti Suomen valtion suojelemaa, mikä tämäkin pitää lapsille kertoa.

[internetsi]

Valkoisen ei tarvitse opettaa lastaan suojautumaan rasismilta eikä vanhempien tarvitse huolehtia siitä, miten muut suhtautuvat heidän lastensa etniseen taustaan.

Näin siis neuvotaan enemmistöä Suomessa.

Kepan neuvot olisi varmaan ollut Etelä-Afrikassa tällaisia:

Mustan ei tarvitse opettaa lastaan suojautumaan rasismilta eikä vanhempien tarvitse huolehtia siitä, miten muut suhtautuvat heidän lastensa etniseen taustaan.

Ei kai sitä sitten Kepan mukaan tarvitse olla huolissaan vaikka uimarannasta tai bussin istumajärjestyksestä. Kepan logiikan mukaan tämä ei varmaan ollut apartheidissakaan mikään ongelma.

Samoilla linjoilla oli jo aikaisemmin SPR.

[Outo olio]

Suomenkielisen, valkoisen valtaväestön edustaja voi toki joutua epämiellyttäviin tilanteisiin ja kohdata käytöstä, joka asettaa hänet epäsuotuisaan asemaan, mutta rakenteellista rasismia hänen on vaikea, ellei mahdotonta, kohdata.

Rasismi kun ei ole ainoastaan yksittäistä käytöstä, vaan yhteiskunnallinen rakenne, joka manifestoituu syrjinnän eri muotoina. Ja sen rakenteen takia minäkin loppupeleissä hyödyn siitä, että olen valkoinen, suomenkielinen kantasuomalainen, suhteessa rodullistettuihin vähemmistöihin, halusin tai en.

Esimerkkejä valtaväestön kokemasta rakenteellisesta syrjinnästä:

- Positiivinen syrjintä
- Ruotsinkielisten asema Suomessa (?)

Harva tulee ajatelleeksi, että on itse asiassa etuoikeutettua, jos on vapaa rodun ja vaikkapa sukupuolensa ajattelemisesta päivittäisellä tasolla, koska siitä ei olla jatkuvasti muistuttamassa.

Tilanne, jossa jotkut etniset vähemmistöt joutuvat jatkuvasti miettimään itseään ensisijaisesti ihmisryhmänsä edustajina, johtuu pääosin siitä, että tiedotusvälineissä on virheellisesti "suvaitsevaisiksi" kutsuttuja ihmisiä, jotka näkevät etnisten vähemmistöjen edustajat vain vähemmistöryhmiensä edustajina eikä yksilöinä, ja jatkuvasti julkituovat tätä meille muille valkoihoisille. Valkoihoinen valtaväestö sitten omaksuu tämän asenteen tiedotusvälineiltä. Tuorein esimerkki tällaisesta toiminnasta on Kirkkonummen Sanomien "uutinen", jossa jopa sanottiin että iloiset afrikkalaiset toivat auringonpaisteisen säänkin mukanaan.

2015-06-07 Kirkkonummen Sanomat: Afrikkalaisilla tuomisinaan iloinen sanoma
http://hommaforum.org/index.php/topic,101092.0.html

[Golimar]

Millä ihmeen laskuopilla noin 5 miljoonasta suomalaisesta tulee enemmistö 7-8 miljardin hominidin joukossa?
Suomessa on todellakin syrjintää ja se kohdistuu meihin suomalaisiin jotka joudumme kustantamaan "vähemmistöjen" lorvintaa Suomessa sekä kehitysmaissa ja antamaan vihamielisten tulijoiden vallata alueita Suomesta ja tehdä kuvottavaa väkivaltaa suomalaisia kohtaan koska Suomessa on mätä virkakoneisto joka suojelee "vähemmistöjä" ja edistää suomalaisten kurjistumista ja tuhoa.

[tos]

Vähän OT:

Kepa on väärässä. Enään ei ole mitään enemmistöä, joka voisikaan kokea syrjintää. Nykyään on niin saatanan muodikasta kuulua johonkin vähemmistöön: neekerit, muslimit, punatukkaiset, liian lihavat, liian laihat, 5€ alle kesitulon ansaitsevat jne...

Kaikki ihmiset tuntuvat nykyään uhriutuvan jonkin kuvitteellisen "rasismin" vuoksi.

[Rantasalmen Sulttaani]

Tuntuu vähän siltä, että kolumnistin pitäisi elää Afrikassa ollakseen onnellinen. Mihin ihmeeseen tarvitsemme tällaista monikulttuuria, josta aiheutuu kuvatun mukaisia ongelmia? Vai yrittääkö kolumnisti kertoa, että kaikkien Suomeen tulevien maahanmuuttajien tulisi olla valkoihoisia jotta ongelmilta vältyttäisiin? Ihme rotufetisisti.

[Saturoitunut]

Hongiston kirjoituksessa on melkein jokainen virke väärin tai kyseenalainen, mutta sanon vain tämän: Hongiston mielestä valkoisten ei tulisi kitistä, koska keskimäärin heillä menee paremmin kuin muilla. Toisaalta Hongisto myös sanoo, että meitä kohdellaan yksilöinä. Työtöntä yksilöä ei varmaan hirveästi lämmitä tieto siitä, että keskimäärin hänen viiteryhmänsä on hyvin töissä.

[Miniluv]

Vaikka sinulla olisi naama veressä ja rikkaudet itse olisivat kertoneet hakanneensa sinut siksi että olet valkoinen, kepalaiset löisivät eteen paperit, joiden mukaan kysymys ei ollut rasismista.

[viisitoista]

Tämä on puhdasta kulttuurimarxismia - niinsanotun "White Privilege" käsitteen maahantuontia suuresta maailmasta Suomeen. Googlatkaa niin näette kuinka kansainvälinen mädättäjistö nykyään jauhaa "white privilegesta."

[rähmis]

Kepa on suomalaisten kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen kattojärjestö. Miksi valde rahoittaa kehitysapumäärärahoista tällaisen soopan levittämistä?

[Veikko]

Valkoisen ei tarvitse opettaa lastaan suojautumaan rasismilta eikä vanhempien tarvitse huolehtia siitä, miten muut suhtautuvat heidän lastensa etniseen taustaan.

Joo, tuokaa vain lapsenne tänne Kurviin somalijengien ulottuville, ja puhutaan tästä aiheesta sitten lisää. - Sanoo eräs isä Kurvista.

Nyt kyllä tekisi kerrankin mieli kirota!

[Lauri Karppi]

Taas "puolueettoman" Suomen Punaisen Ristin "ei vihapuheelle" jatkaa persujen mollaamista. Se jakoi KEPAn sivuilla julkaistun kirjoituksen, jossa rapakon takana olevista jännitteistä voidaan.. jotenkin.. perustella, että valkoihoinen ei voi kokea rasismia. Ja nyt on Tom Packalénin todistettu olevan väärässä.   Kas näin:

Moni kantasuomalainen ja valkoinen yhdysvaltalainen kokeekin törmänneensä syrjintään, mutta rasismia se ei ole.

Koko teksti:

VIERASKOLUMNIT | IHMISOIKEUDET8.6.2015 | 16.08
Enemmistö ei koe syrjintää
Rasismia vastaan ei voida taistella niin kauan kuin valtaväestö ei ymmärrä omia etuoikeuksiaan

"Sitten oli se ensimmäinen kerta, kun olin aikakausilehden kansikuvassa. Siinä oli pilapiirros, jossa minulla oli valtava afro ja konekivääri. Okei, olihan se satiiria, mutta täytyy sanoa että se hätkähdytti. Ihmettelin, että miten ihmiset näkevät minut".

Toukokuun alussa Yhdysvaltain presidentin vaimo Michelle Obama piti koskettavan ja rehellisen puheen historiallisesti mustassa Tuskegeen yliopistossa Alabamassa.

Obama kertoi avoimesti kohtaamistaan ennakkoluuloista, myös kuvasta, joka hänestä rakennettiin aikanaan miehensä vaalikampanjan aikana, ja muistutti nuoria opiskelijoita siitä, että "tie edessä ei ole tule olemaan helppo. Se ei koskaan ole sitä, etenkään teidän ja minun kaltaisillemme ihmisille".

Obama kertoi itsekin tietävänsä, miltä tuntuu, kun kaupassa seurataan, kun ihmiset vaihtavat kadun puolta, kun virallisemmissa tilaisuuksissa heitä pidetään palvelusväkenä, ja niin edelleen.

Vaikka rotukysymys on ollut maassa viime vuosina mellakoidenkin tähden tapetilla, Obaman puhe nostatti kohun.

* * *

Mellakoiden ansiosta on noussut esiin se, että Yhdysvallat on edelleen kaukana niin kutsutusta "post-racial societystä", yhteiskunnasta, jossa rotu ei määrittelisi ihmisen mahdollisuuksia.

Tilastot ovat karua luettavaa.

Taloudellinen epätasa-arvo on räikeää: Pew Research Centerin mukaan keskiverto valkoinen perhe on 13 kertaa varakkaampi kuin keskiverto musta perhe. Afroamerikkalaisia lapsia otettiin huostaan jopa neljä kertaa todennäköisemmin kuin valkoisia, lapsikuolleisuus oli lähes kaksinkertainen valkoisiin verrattuna ja musta yhdysvaltain kansalainen joutui kuusi kertaa todennäköisemmin vankilaan kuin valkoinen.

Mustat vanhemmat opettavat maassa lapsiaan, erityisesti poikiaan, käyttäytymään niin, etteivät he anna muille syytä epäillä heitä rikoksista.

Washington Post -lehden artikkelin mukaan valkoihoiset yhdysvaltalaiset olivat yllättyneitä Fergusonin kaupungissa syttyneiden rotumellakoiden yhteydessä esiin nostetuista ongelmista; muun muassa poliisin rasistisesta toiminnasta.

Suurin osa uskoi valkoisten ja mustien tienaavan yhtä paljon, olevan yhtä terveitä ja valkoisesta väestöstä suurempi osa uskoi valkoisen väestön kokevan syrjintää kuin mustien.

Kun Michelle Obama nosti esiin kokemansa syrjinnän, häntäkin syytettiin hyökkäyksestä valkoisia vastaan ja "käänteisestä rasismista".

Valkoisiin kohdistuva rasismi on tilastojen valossa erikoinen käsite, mutta pelko niin kutsutusta käänteisestä rasismista kuitenkin elää vahvana Yhdysvalloissa. Eikä se rajoitu ainoastaan jenkkeihin.

Myös Suomessa moni uskoo maahanmuuttajien ja vähemmistöjen "syrjivän" niin kutsuttua valkoista, kantasuomalaista enemmistöä.

Muun muassa viime vuonna perussuomalaisten kansanedustaja Tom Packalén valitteli sitä, että kantasuomalaisiin kohdistuvasta väkivaltaisesta rasismista saisi puhua. Packalénin mukaan tämän kaltainen rasismi on yleistä, kantasuomalaisten tekemä rasistinen rikollisuus taas hänen mielestään ei.

Julkisesti muutkin ovat pohtineet, että rasismia vastaan pitäisi toimia myös silloin, kun rasismin kohteena on niin kutsuttu valkoinen "kantasuomalainen".

* * *

Moni kantasuomalainen ja valkoinen yhdysvaltalainen kokeekin törmänneensä syrjintään, mutta rasismia se ei ole.

Suomenkielisen, valkoisen valtaväestön edustaja voi toki joutua epämiellyttäviin tilanteisiin ja kohdata käytöstä, joka asettaa hänet epäsuotuisaan asemaan, mutta rakenteellista rasismia hänen on vaikea, ellei mahdotonta, kohdata.

Rasismi kun ei ole ainoastaan yksittäistä käytöstä, vaan yhteiskunnallinen rakenne, joka manifestoituu syrjinnän eri muotoina. Ja sen rakenteen takia minäkin loppupeleissä hyödyn siitä, että olen valkoinen, suomenkielinen kantasuomalainen, suhteessa rodullistettuihin vähemmistöihin, halusin tai en.

Mitä se sitten oikein tarkoittaa, että hyödyn itse tästä tilanteesta?

No, minä ja muut valkoiset suomalaiset saamme esimerkiksi mediassa helpommin tilaa ja enemmän mahdollisuuksia tuoda esiin näkemyksiämme. Työllistymme helpommin kuin maahanmuuttajat ja saan esimerkiksi käydä kaupassa rauhassa, ilman, että minua pidetään ihonvärini takia epäilyttävänä.

Meitä kohdellaan suurelta osin yksilöinä eikä meidän tarvitse puhua koko edustamamme etnisen ryhmän puolesta. Emme joudu vastaamaan muiden tekemistä rikoksista medialle kansallisuutemme perustalla. Poliitikot eivät myöskään pohdiskele edustamamme ryhmän pakkosterilointeja ja poliittiset kollegamme eivät pidä meitä ö-luokan eduskuntavaaliehdokkaana vain, koska emme edusta valtaväestöä.

Voin siis ottaa monet oikeuteni itsestään selvinä eikä etninen taustani aiheuta elämässäni ongelmia tai etenemisesteitä.

* * *

Harva tulee ajatelleeksi, että on itse asiassa etuoikeutettua, jos on vapaa rodun ja vaikkapa sukupuolensa ajattelemisesta päivittäisellä tasolla, koska siitä ei olla jatkuvasti muistuttamassa.

Toimittaja Koko Hubara on kirjoittanut aiheesta henkilökohtaisen kokemuksensa kautta Ruskeat tytöt -blogiin:

"Me ruskeat tytöt emme kävele ympäriinsä ajatellen koko ajan olevamme ruskeita, ulkomaalaistaustaisia, eksoottisia, jännittäviä, erikoisia –– mutta aika usein tuntuu, että muut miettivät.
–– tutussa ruokakaupassa palvellaan vuodesta toiseen englanniksi, puolituttu kysyy ovatko alapääkarvani afroa, kadulla huudetaan, että mene sinä neekerihuora sinne mistä olet tullutkin. –– Kuukausittain, jos ei viikoittain. Yleensä me emme ajattele sitä ollenkaan, mutta aika usein meitä siitä muistutetaan."

Tutkija Peggy McIntosh kirjoitti vuonna 1988 klassikoksi muodostuneen tekstin, jossa hän määrittelee listan asioita, joita "white privilege" käytännössä tarkoittaa.

Mainitsemani näkyvyyden ja rauhassa liikkumisen lisäksi McIntosh listaa muun muassa sen, ettei valkoinen ihonväri vaikuta arvioon taloudellisesta tasapainostasi, mahdollisia käytöstapojasi tai ulkoista olemustasi ei lasketa esimerkiksi rotuusi liittyvistä ominaisuuksista.

Valkoisen ei tarvitse opettaa lastaan suojautumaan rasismilta eikä vanhempien tarvitse huolehtia siitä, miten muut suhtautuvat heidän lastensa etniseen taustaan. Valkoinen voi puhua julkisesti ilman, että hänen tämän perusteella arvioidaan koko hänen edustamaansa etnistä ryhmää, ja liikkua julkisissa tiloissa ja osallistua aktiviteetteihin huolehtimatta siitä, onko etnisen taustansa vuoksi tervetullut vai ei. Ja niin edelleen.

Jos et halua nähdä rotua, olet todennäköisesti etuoikeutetussa asemassa, jossa sinun ei tarvitse jatkuvasti kohdata kohtelua, joka perustuu etniseen taustaasi. Voit ottaa tietyt asiat itsestäänselvyyksinä, kun muille ne asiat ovat taistelun takana.

Kaikilla ihmisillä ei ole tätä etuoikeutta ole. Heidän täytyy avata lukkoja ja murskata omat lasikattonsa, jota toisille ei ollut edes olemassa.

Kirjoittaja on helsinkiläinen vapaa toimittaja ja etuoikeutettu valkoinen. Kepan verkkokolumneissa esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien henkilökohtaisia, eivätkä välttämättä edusta Kepan virallista kantaa.

Asiasanat
Ihmisoikeudet, Vähemmistöt, Suomi

[Archaeopteryx]

***
Meitä kohdellaan suurelta osin yksilöinä eikä meidän tarvitse puhua koko edustamamme etnisen ryhmän puolesta. Emme joudu vastaamaan muiden tekemistä rikoksista medialle kansallisuutemme perustalla. Poliitikot eivät myöskään pohdiskele edustamamme ryhmän pakkosterilointeja ja poliittiset kollegamme eivät pidä meitä ö-luokan eduskuntavaaliehdokkaana vain, koska emme edusta valtaväestöä.
***
Harva tulee ajatelleeksi, että on itse asiassa etuoikeutettua, jos on vapaa rodun ja vaikkapa sukupuolensa ajattelemisesta päivittäisellä tasolla, koska siitä ei olla jatkuvasti muistuttamassa.
***
Tuuli Hongisto
Kirjoittaja on helsinkiläinen vapaa toimittaja ja etuoikeutettu valkoinen. Kepan verkkokolumneissa esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien henkilökohtaisia, eivätkä välttämättä edusta Kepan virallista kantaa.

Terveisiä vain Tuulille, että valkoisena pottunokkamiehenä saa kuulla median taholta ihan tarpeeksi olevansa koko yhteiskunnan pohjasakkaa. Lihavoidusta: paikallislehti oikein valisti muutamia vuosia sitten, että geneettinen ominaispiirteeni on kännissä tappaminen. Yritän koko ajan unohtaa kalpean ihonvärini ja kuulumiseni paikallisesti suurimpaan etniseen ryhmään, mutta te ajattelemattomat moukat teette siitä käytännössä mahdotonta. Jatkuva muistutus "meidän" huonommuudestamme alkaa pikkuhiljaa kiltisti sanottuna vituttamaan.

Valkoinen ihonvärini ja miessukupuoli ei ole ainakaan minulla aiheuttanut mitään etuoikeuksia. Koskaan. Keskipituisena, -painoisena ja -näköisenä vaaleana sinisilmäisenä miehenä minulla on kymmeniä tuhansia samanlaisia kilpailemassa samoista opiskelu- ja työpaikoista, naisista jne. Ainut millä pystyy omaa asemaansa nostamaan on kouluttautuminen, joka sekin on Suomessa keskimäärin kaikille samanlainen mahdollisuus. Introverttiluonteestani johtuen minulla ei ole myöskään kaveripiiriä ja ns. verkostoa, joka nostaisi tai turvaisi asemaani yhteiskunnassa. En ole sen takia saanut ainuttakaan työpaikkaa tai etuoikeutta. Se ei luonnollisesti ole kenenkään muun syy kuin itseni, mutta kuten Tuuli ristiriitaisesti totesi, minulla pitäisi sellaiset olla jo pelkästään ihonvärini ja etnisyyteni perusteella. No, ei ole.

Tummasta ihonväristä ja muualta tulevasta kulttuurista on tehty pikapassi paremmuuteen, joka nähtävästi oikeuttaa kantaväestön syrjintään. Tosiasiallisesta tasa-arvosta on siirrytty etuoikeuksien maailmaan, jossa osaamisella ja ahkeruudella ei ole mitään väliä, jos sattuu kuulumaan ihannoituun vähemmistöön. Apua, tukea, rahoitusta, avustajia, tulkkeja, koordinaattoreita, dedikoituja koulutuspaikkoja, räätälöityjä työpaikkoja, helpotuksia läpipääsyihin. Jos jotain tekee väärin, vika on aina jossain toisessa, viimeistään rakenteellisessa tai näkymättömässä rasismissa. Vastuuta ei tarvitse ottaa, mutta oikeuksien perään itketään joka käänteessä.