2015-05-12 HS:Kolumni:Suomi-Et.Hki-sanakirjassa "konservatiivi" on taantunut ja

[skrabb]

Suomi–Etelä-Helsinki-sanakirjassa "konservatiivi" on taantunut ja umpimielinen
PÄÄKIRJOITUS 12.5.2015 1:59  Päivitetty: 12.5.2015 6:56

KOLUMNI
Matti Apunen
Kirjoittaja on Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja.

Saman tien kun selvisi, että Suomen seuraava hallituspohja on – Timo Soinin (ps) termein – perussinimulta, ulosjääneiden keskuudessa alkoi synkeä valitus. Maa oli joutunut ihmisestä ja ympäristöstä piittaamattomien voimien käsiin. Vallan olivat ottaneet "konservatiivit".

"Konservatiivisuus" on terminä ajatusten alennuskuponki. Kun sen esittää keskustelussa, sitä seuraavaa mielipidettä ei tarvitse perustella. Suomi–Etelä-Helsinki-sanakirjan mukaan  "konservatiivi" tarkoittaa taantunutta, umpimielistä, taikauskoista, nurkkakuntaista ja pahanhajuista.

Jos hallitusneuvotteluiden Trio S on läpeensä konservatiivinen, kuten nyt laajalti väitetään, olisi kohtuullista kertoa, millä kriteereillä. Onko sietämätöntä konservatiivisuutta se, että puheenjohtaja Juha Sipilällä (kesk) on uskonnollinen vakaumus? Vai halutaanko perussuomalaisten käsitys nykytaiteesta venyttää koskemaan hallitusta sen kaikissa toimissa?

Jos vapaakauppaa, maahanmuuttoa ja homojen oikeuksia puolustanut Alexander Stubb (kok) on jollain skaalalla kestämätön konservatiivi, tämän asteikon liberaali on sen tason tinahattu, että sellaiseen en erityisesti välitä tutustua.

Rkp:n puheenjohtaja Carl Haglund veti hienon vaalikampanjan, mutta päätti sen happamaan liberaalilimboon, kun kävi ilmi, että Rkp ei ole hallituksessa:

"Haluamme Suomen olevan kansainvälinen ja avarakatseinen maa, mutta tällä konservatiivihallituksella se ei sellaiseksi kehity. Me ajoimme liberaalia, avointa yhteiskuntaa, ja tällä hallituksella ei sellaista varmasti saada."

Kuoroa täydensi Sdp:n Antti Rinne: "Tässä on nyt hyvin konservatiivinen hallitus, jossa lähtökohta on aika oikeistolainen politiikka."

Vihreiden puheenjohtajan Ville Niinistön mukaan hallituksessa painottuvat nyt konservatiiviset ja talousoikeistolaiset valinnat. "Ihmiset odottivat meiltä sitä, että olemme hallituksessa pitämässä ihmisoikeuksien puolta," STT:n haastattelema Niinistö vaikersi.
[...]

Koko kolumni:
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1431313517402

boldaus oma

[Roope]

Jos tuleva hallitus rajoittaa jyrkästi esimerkiksi maahanmuuttoa tai ihmisten liikettä metropoleihin, se tekee suuren virheen.

Miksi haitallisen maahanmuuton jyrkkä rajoittaminen olisi "suuri virhe"? Tekikö Tanska Apusen mielestä "suuren virheen" 2000-luvun alussa?

[foobar]

Sinälläänhän ei jyrkkä rajoittaminen ole välttämättä edes tarpeen. Pitää vain olla selkeästi vähemmän houkutteleva kohde taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti haitalliselle ainekselle kuin esimerkiksi Ruotsi. Kohtuullisen pieni hienosäätö mahdollistaisi tämän, jos vain virkamieskoneisto ja oikeuslaitos ottaisivat tässä suhteessa ohjeita vastaan päätöshaluiselta eduskunnalta.

[nollatoleranssi]

En jaksanut lukea koko sepustusta, mutta onhan tuo ollut pitkään tiedossa mitä näillä sanoilla yritetään tarkoittaa eli "liberaali" tai "konservatiivi". Kun käsitteitä kätketään tuollaisten sanojen taakse, niin annetaan vaikutelma kuin itse oltaisiin niiden "vähän parempien ja älykkäämpien puolella". Ei tarvitsekkaan enää perusteella yhtikäs mitään kannanottoja tai miettiä syitä ja seurauksia, kun pelkästään yhdellä sanalla voidaan oikeuttaa oma oikeassa olemisen tarkoitus.

[nollatoleranssi]

RKP:kin käyttää näennäistä "kansainvälisyys"-logiikkaa poliittisessa retoriikassa, vaikka samaan aikaan pyrkii pitämään kynsin ja hampain kiinni omista piireistään. Kansainvälisyys sopii niin kauan, kunhan se ei tule sananmukaisesti omalle tontille ja omaan kielikuplaan.

[Pöllämystynyt]

"Konservatiivisuuden" mielikuviin kuuluu yleisesti niin räikeän kärjistettyjä ja karikatyyrimaisiä näkemyksiä, ettei juuri kukaan ole oikeasti niiden mukainen. Siis vain erittäin harva on konservatiivi siinä merkityksessä, mikä sanalla yleensä on. Suurin osa niistäkin, jotka väittävät tai luulevat itseään konservatiiveiksi, eivät sitä siksi oikeasti ole. Tämä ei koske vain sanan leimakäyttöä, vaan myös yleistä kansankielistä käyttöä. Konservatiivisuus on siis erittäin harvinaista, ja koska se on myös kohtuulliselle joukolle erittäin kielteinen termi, ei kenenkään tulisi kutsua itseään konservatiiviksi heppoisin perustein. Perusteiden tulisi olla todella painavat. Rehvastelunhalu, tavallinen suomalaisuus, maalaisuus, uskonnollisuus, kansallismielisyys, perinteisyys, kotimaamyönteisyys tai vastakohtaisuus johonkin ääriliberalismin haaraan ei riitä alkuunkaan tekemään kenestäkään konservatiivia.

Todellisen konservatiivi-mielikuvien mukaisen konservatiivin raja menee jossain partamuslimin tai vanhoillislestadiolaisen tapaisen täys-änkyrän kohdalla. Sitä vapaamielisemmät eivät yleensä ole konservatiiveja, eikä heidän kannata sellaisiksi itseään kutsua, tai luovat kuulijoissa aivan vääriä käsityksiä.

[Elemosina]

Tarkentaisin; etelä-helsinkiläisten vihervasemmistolaisten sanakirjassa "konservatiivi" on taantunut ja umpimielinen.

[Kokoliha]

Konservatiivisuus mainittu. Varmuuden vuoksi pidättäydyn kommentoimasta ketjun aihetta, kunnes junis on antanut aiheesta lausunnon.

[Siili]

RKP:kin käyttää näennäistä "kansainvälisyys"-logiikkaa poliittisessa retoriikassa, vaikka samaan aikaan pyrkii pitämään kynsin ja hampain kiinni omista piireistään. Kansainvälisyys sopii niin kauan, kunhan se ei tule sananmukaisesti omalle tontille ja omaan kielikuplaan.

Eikö RKP:n motto olekin "Vittuun impivaara.  Eläköön ankkalampi!"?

[foobar]

Tarkentaisin; etelä-helsinkiläisten vihervasemmistolaisten sanakirjassa "konservatiivi" on taantunut ja umpimielinen.

... koska hän ei tajua olla täsmälleen samanlainen kuin etelähelsinkiläinen vihervasemmistolainen.

[Jaakko Sivonen]

"Konservatiivisuuden" mielikuviin kuuluu yleisesti niin räikeän kärjistettyjä ja karikatyyrimaisiä näkemyksiä, ettei juuri kukaan ole oikeasti niiden mukainen. Siis vain erittäin harva on konservatiivi siinä merkityksessä, mikä sanalla yleensä on. Suurin osa niistäkin, jotka väittävät tai luulevat itseään konservatiiveiksi, eivät sitä siksi oikeasti ole. Tämä ei koske vain sanan leimakäyttöä, vaan myös yleistä kansankielistä käyttöä. Konservatiivisuus on siis erittäin harvinaista, ja koska se on myös kohtuulliselle joukolle erittäin kielteinen termi, ei kenenkään tulisi kutsua itseään konservatiiviksi heppoisin perustein.

Mitä mieltä olet siitä, että Britannian vaaleissa 37 prosenttia äänestäjistä määritti itsensä konservatiiviksi? Väitätkö, että hekään eivät ole "oikeasti" konservatiiveja, vaikka itsensä niin määrittivät? UK:ssa konservatiivit olivat vaalien suurin puolue, joten eipä ainakaan heitä sanan leimakäyttö merkittävämmin haitannut.

Todellisuudessa sekä "konservatiivi" että "liberaali" on viimeisten kahdensadan vuoden aikana määritelty hyvin usealla eri tavalla eri aikoina ja eri maissa. Ei ole yhtä ainoaa oikeaa määritelmää, vaan sanan merkitys riippuu kontekstista.

[Yhteisöjäävi]

"Konservatiivisuuden" mielikuviin kuuluu yleisesti niin räikeän kärjistettyjä ja karikatyyrimaisiä näkemyksiä, ettei juuri kukaan ole oikeasti niiden mukainen. Siis vain erittäin harva on konservatiivi siinä merkityksessä, mikä sanalla yleensä on. Suurin osa niistäkin, jotka väittävät tai luulevat itseään konservatiiveiksi, eivät sitä siksi oikeasti ole. Tämä ei koske vain sanan leimakäyttöä, vaan myös yleistä kansankielistä käyttöä. Konservatiivisuus on siis erittäin harvinaista, ja koska se on myös kohtuulliselle joukolle erittäin kielteinen termi, ei kenenkään tulisi kutsua itseään konservatiiviksi heppoisin perustein. Perusteiden tulisi olla todella painavat. Rehvastelunhalu, tavallinen suomalaisuus, maalaisuus, uskonnollisuus, kansallismielisyys, perinteisyys, kotimaamyönteisyys tai vastakohtaisuus johonkin ääriliberalismin haaraan ei riitä alkuunkaan tekemään kenestäkään konservatiivia.

Todellisen konservatiivi-mielikuvien mukaisen konservatiivin raja menee jossain partamuslimin tai vanhoillislestadiolaisen tapaisen täys-änkyrän kohdalla. Sitä vapaamielisemmät eivät yleensä ole konservatiiveja, eikä heidän kannata sellaisiksi itseään kutsua, tai luovat kuulijoissa aivan vääriä käsityksiä.

Kiinnostava näkemys. Mutta eikö konservatiivi-termistä voisi koettaa riisua tätä liioittelun ja kärjistämisen tuottamaa kerrosta?  Vai onko se mielestäsi syöpynyt termin ytimiin?

Ajattelin vain sitä, että eikös sanan juuri ole säilyttämistä tarkoittavassa ilmauksessa "conserve". Sen mukaisesti voisi olla konservatiivi siinä maanläheisessä merkityksessä, että haluaa säilyttää jotakin, ei muuttaa. Voisi olla konservatiivi siinä merkityksessä, että haluaa vaalia jotakin, ei uudistaa. Voisi olla konservatiivi jonkin tietyn asian suhteen, mutta suhteessa johonkin toiseen asiaan liberaali, uudistusmielinen tai mikä ikinä.

Valitettavasti mainitsemasi leimakäyttö on tämän(kin) termin kohdalla yleistä. Silti en ainakaan itse suostu pitämään sitä niin saastuneena etteikö sillä voisi osuvasti kuvata tiettyä suhtautumistapaa taikka asennetta, joka kokemukseni mukaan kuitenkin on varsin monen jakama. Mielestäni ei ole rehvastelua tunnustautua konservatiiviksi, jos sillä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ei toivo hyvää käytäntöä huononnettavan, tai sitä, että arvostaa menneiden sukupolvien ponnisteluja nykyisten elinolojen rakentamiseksi.

[Oami]

Lässyn lässyn. Vihreät ei ole ihmisoikeuksien puolella vaan niitä vastaan.