Miksei kukaan esitä kysymystä ulkomaalaisen työvoiman riistosta kokoomukselle?

[Mietiskeliä]

Koska Antti Lindtman kerrankin puhuu järkeä siks kopsaan hänen jutunsa tähän ketjuun

Antti Lindtman on tyypillinen sosiaalidemoni, kiero kuin korkkiruuvi, aina valehtelee ja loisii verorahoilla. Tuollaisten tyyppien jutut ovat kuin käytetty vessapaperi.

Sitä hän tekee kyllä valittettavan usein, mutta harvoima ketään on aina väärässä. Kerotko mikä lainaamassani Lindtmaninen kirjoituksessa ei pidä paikkaansa?

[Juffe]

Ravintola-ala on yksi niistä, joissa on hankalaa nähdä perusteluja työehtojen heikennyksille ja ulkomaisen halpatyön tarpeelle. Jos henkilökunnasta on pulaa, niin palkkoja voi nostaa. Ravintolaruoka kallistuisi, mutta sou wot? Eivät ihmiset siksi ala syömää ulkomailla, joten rahat ja bisnekset eivät tämän vuoksi maasta karkaisi. Jotkut raflat menisivät konkkaan mutta jäljelle jääville riittää enemmän asiakkaita. Osa nykyisin ravintoloissa lounastavista ihmisistä päätyisi syömään eväitä tms,  mutta ravintolassa ateriointimahdollisuus alhaiseen hintaan ei taida olla asia joka vaikuttaa Suomen kilpailukykyyn. Joillain muilla aloilla saattaa olla monimutkaisempaa. Esimerkiksi jos siivousalan toimijat joutuu nostamaan palkkojaan joutuvat ne laskuttaamaan enemmän ja tämä taas kasvattaa asiakasyritysten kustannuksia mikä voi heikentää niiden kilpailukykyä muihin maihin nähden. Ravintolaruuan kalllistuminen tuskin tätä tekee.

[Mietiskeliä]

Ravintola-ala on yksi niistä, joissa on hankalaa nähdä perusteluja työehtojen heikennyksille ja ulkomaisen halpatyön tarpeelle. Jos henkilökunnasta on pulaa, niin palkkoja voi nostaa. Ravintolaruoka kallistuisi, mutta sou wot? Eivät ihmiset siksi ala syömää ulkomailla, joten rahat ja bisnekset eivät tämän vuoksi maasta karkaisi. Jotkut raflat menisivät konkkaan mutta jäljelle jääville riittää enemmän asiakkaita. Osa nykyisin ravintoloissa lounastavista ihmisistä päätyisi syömään eväitä tms,  mutta ravintolassa ateriointimahdollisuus alhaiseen hintaan ei taida olla asia joka vaikuttaa Suomen kilpailukykyyn. Joillain muilla aloilla saattaa olla monimutkaisempaa. Esimerkiksi jos siivousalan toimijat joutuu nostamaan palkkojaan joutuvat ne laskuttaamaan enemmän ja tämä taas kasvattaa asiakasyritysten kustannuksia mikä voi heikentää niiden kilpailukykyä muihin maihin nähden. Ravintolaruuan kalllistuminen tuskin tätä tekee.

Ehkäpä, mutta tuossakin tapauksessa olisi valtion taloudellisesti kannattavampaa vähentää vaikka siivoustyön verotusta sitten, että palkat pysyisivät niin korkealla, että siivoustyö kannattaa suomalaisille. Toisaalta siivoustyössä peruspalkka voisi periaatteessa olla matala, jos sen päälle sovellettaisiin urakkalisä siitä miten paljon on saanut aikaan.

[Mietiskeliä]

Iskisi tuo kokoomus ehdotus yleissitovuuteen jättämistä ainoastaa miniehdot kaupan kassoihinkin pahasti.

Esimerkiksi kaupan alalla alin kuukausipalkka on alle 1800 euroa, mutta erilaisten lisien myötä keskimäärin ansiot ovat keskimäärin 2300-2400 euron luokkaa. Toisin sanoen erilaisten työehtosopimuksessa määriteltyjen lisien osuus ansioista on keskimäärin 30 prosenttia. Nämä palkanlisät ovat elinehto monelle alan työntekijälle

Jos kaupankassojen palkat laskisi tuonne 1800 euroon pian homma ei alkaisi enää kelpaaman suomalaisille, vaan jouduttisi taas turvautumaan ulkomaalaiseen halpatyövoimaan.

[vihapuhegeneraattori]

Parempi kysymys sekoomukselle on että mitä järkeä veronmaksajalle on tuoda Suomeen väkeä palkalla jolla ei voi elää ilman veronmaksajien tukiaisia.

Yrityksien etu tässä tapauksessahan on selvä joten sitä ei varmaan tarvi kysellä.

[Mietiskeliä]

Iskisi tuo kokoomus ehdotus yleissitovuuteen jättämistä ainoastaa miniehdot kaupan kassoihinkin pahasti.

Esimerkiksi kaupan alalla alin kuukausipalkka on alle 1800 euroa, mutta erilaisten lisien myötä keskimäärin ansiot ovat keskimäärin 2300-2400 euron luokkaa. Toisin sanoen erilaisten työehtosopimuksessa määriteltyjen lisien osuus ansioista on keskimäärin 30 prosenttia. Nämä palkanlisät ovat elinehto monelle alan työntekijälle

Jos kaupankassojen palkat laskisi tuonne 1800 euroon pian homma ei alkaisi enää kelpaaman suomalaisille, vaan jouduttisi taas turvautumaan ulkomaalaiseen halpatyövoimaan.

Tuli vielä aiheesta mieleen, että enen taksiuudistusta taksikuskien normipalkka oli siinä 10 euron kieppeillä, koska uudistuksen myös taksifirmojen voitot ovat edelleen laskeneet ja näin on käynyt tietysti myös taksirenkien  palkoille joilla provikkapalkka. Ilmeisesti kokkareiden mielestä tuo 10 euroakin oli taksikuskeille liikaa, koska uuditusta piti ajaa niin innokkaasti, enkä ole vieläkään nähnyt yhdenkään kokkarin nostavan kättä pystyyn virheen merkiksi taksiuudistuksen epäonnistumisessa.

[Torspo]

Tässä muutamia Kokoomuksen ihanneyhteiskunnan rakentajia.

Ruokalähetit, tekevät ylipitkiä päiviä ja heillä ei ole minkäänlaista sosiaaliturvaa tai minimipalkkaa vaan ovat itsenäisiä yrittäjiä ja kantavat kaikki riskit itse. Palvelun ylläpitäjä kerää riskittömästi kelpo rahat jokaisesta toimitetusta ateriasta. Tästä tuli jokin suositus ulos syksyllä, muttei ilmeisesti sitova, missä määriteltiin ruokalähettien olevan työsuhteessa.

Parturikampaajat, yksi tai kaksi yleensä omistavat yrityksen ja kaikki muut työskentelevät vuokratuoleilla ettei äippä-, ja sairauslomia tarvitse paikan omistajan kustantaa. Muutama pieni yritys meni tai oli mennä konkurssiin kun lankesi useamman vakinaistetun kampaajan äippäloma samaan aikaan ja KELA ei todellakaan korvaa kaikkia kuluja yrittäjälle. Tämä ongelma on ollut vuosia tiedossa, mutta ketään ei kiinnosta korjata asiaa.

Uusittu taksilaki, tämä mahdollisti jokaisen kielitaidottoman ja kaupunkia tuntemattoman autonomistajan ryhtyvän taksikuskiksi. Rahat keräävät kansainväliset ja osin kotimaiset kyytivälityspalvelut ja kisa on halvimmasta ja reikäpäisimmästä menosta jos haluaa tehdä tiliä. Kaikki riskit on jälleen ulkoistettu alimman tason näennäisyrittäjille.

Ulkomaalaiset kelpaavat näihin kaikkiin Kokoomuksen mukaan enemmän kuin hyvin, eivät valita, työn tarjoaja kerää riskittömät tuotot ja suomalaisten palkat saadaan samalla poljettua. Motivaatiota useilla tekijöillä riittää oleskelulupaan tai perheenyhdistämiseen asti. Sen jälkeen on jonossa jo seuraava motivoitunut pysyvien etujen tavoittelija.

Mutta mikä tai mitkä ovat seuraavat 'työvoimapula-alat'? Kotisiivous, vanhusten kotihoito ehkäpä, miksei näitäkin voitaisi toteuttaa samalla sabluunalla, kansainvälinen jätti tekee web-applikaation millä välittää töitä itsenäisille nollasopimusorjatyöläisille. Karenssi enää puuttuu näistä 'töistä' kieltäytyville työttömille.

[Skeptikko]

Betonitehtaalla 10 tunnin päiviä 6 euron tuntipalkalla – näin ulkomaalaisia riistetään Suomessa
https://www.hs.fi/talous/art-2000010147589.html

Alipalkattujen ulkomaisten työntekijöiden käyttö yleistyy Suomessa, ja osa asian­tuntijoista pelkää, että hallituksen toimet pahentavat ongelmaa. Tältä näyttävät tuoreimmat tapaukset eri puolilta Suomea.

TURUN TELAKALLA tehtiin töitä noudattaen "Romanian yleistä työehtosopimusta". Kemin sellutehdasta rakensi ryhmä intialaisia metallimiehiä poliisitutkintaan johtaneella palkkauksella. Eteläsuomalaisella betonielementtitehtaalla valkovenäläiset duunarit painoivat kymmenen tunnin työpäiviä kuuden euron tuntikorvausta vastaan.
...
HS:n haastattelemien työsuojeluvalvojien mukaan ilmiö on levinnyt tyypillisimmiltä ongelma-aloilta kuten rakennuksilta lähes kaikkialle talouteen. Heidän karkean arvionsa mukaan Suomessa on tälläkin hetkellä töissä pikemmin satoja kuin kymmeniä alipalkkaa saavia ulkomaalaisia.

Kaikki jutussa käsitellyt esimerkit ovat tuoreita, ja työnantajana on ollut alihankkija.

Tyypillisesti työntekijät maahan tuonut aliurakoitsijayritys on ollut ulkomaalainen. Se ei silti poista lain velvoitetta: palkkaa pitäisi maksaa Suomessa sovitun yleissitovan työehtosopimuksen mukaan.
...
Betonielementtitehtaassa kuuden euron tuntipalkkaa saaneet valkovenäläiset tulivat ilmi Jenun tarkastuksessa. Heidät oli palkannut virolainen yritys. Aluksi Jenulle toimitettiin väärennetty työaikakirjanpito.

"Oli onnellinen sattuma, että vieraillessani tehtaalla pystyin tapaamaan työntekijöitä ja he kertoivat minulle, että he tekivät todellisuudessa 10–12 tunnin työpäiviä", Jenu kertoo.

"Ylityökorvauksethan näissä jätetään lähes järjestään maksamatta."

Tämä on tyypillistä. Ehtojen karuus paljastuu vasta kun maksetut palkat suhteutetaan todellisiin tunteihin.

Kuinka paljon arvioit Suomessa työskentelevän tämänkaltaista alipalkkaa saavia ulkomaisia työntekijöitä juuri nyt?

"Ainakin satoja, varmasti", Jenu sanoo. "Ja jonkinlaista alipalkkaa saavia on tuhansia", hän lisää.

Samaa suuruusluokkaa veikkaa myös aluehallintoviraston työsuojelulakimies Aki Eriksson.
...
Aluehallintoviraston työsuojelulakimies Aki Eriksson puolestaan arvioi, että pelko ulkomaisten yrittäjien ja työntekijöiden keskinäisistä sopimuksista ei kuulosta tuulesta temmatulta. Ulkomaiset työntekijät tuntevat hänen kokemuksensa mukaan huonosti niitä oikeuksia, joita heillä Suomessa olisi.

"Tärkeää olisi, että sopimisen osapuolet ovat aina sellaiset, että molemmat ymmärtävät, mitä ovat sopimassa."

Jos näin ei ole, Suomen laki tarjoaa työntekijälle vain vähän suojaa.

"Suomessa ei ole minimipalkkalainsäädäntöä", Eriksson muistuttaa.

"Laissa mainitaan kyllä 'tavanomainen ja kohtuullinen palkka, mutta siinäkin kohtaa lakia sopimusvapaus sivuuttaa tämän ehdon. Eli jos vain on sovittu huonosta palkasta, sopimus sitoo."

Se, mitä paikallisesti voidaan sopia, riippuu työehtosopimuksesta. Erikssonin käsityksen mukaan varsinaisesta palkasta voidaan harvoin sopia paikallisesti. Esimerkiksi Teknologiateollisuuden työehtosopimus sallii kuitenkin ylityökorvauksiin puuttumisen paikallisella sopimuksella.
...
Liettuan Kaunasiin rekisteröity yritys perusteli, että "palkka ei alita Liettuan lainsäädännön mukaista vähimmäispalkkaa".

Ero suomalaisen työehtosopimuksen alimpaan palkkaan ei näytä isolta. Ylitarkastaja Jenu kuitenkin muistuttaa, että tyypillinen hyväksikäytön muoto on maksaa kokeneille ammattilaisille työehtosopimuksesta löytyvää harjoittelijatason palkkaa.

"Työmaalle saatetaan myydä huippuhitsareita ja sitten heille maksetaan kuitenkin ykköspalkkaryhmän palkkaa", Jenu havainnollistaa.
...
"Lähetetyt ovat Suomessa vain rajoitetun ajan. Poliisitutkintakin on vaikeaa, koska kaikki palaavat sinne ulkomaille useasti. Saatetaan todeta, että rikoksen tutkinta [ulkomailta] oikeusapua pyytämällä ei ole kustannustehokasta."

KYLLÄ TAPAUKSIA silti poliisinkin pöydälle päätyy. Alussa mainittu epäily Kemin sellutehtaan intialaisten alipalkkauksesta on yksi niistä. Esitutkinta on yhä kesken. Poliisin tiedotteessa kerrotaan, että työntekijöitä on puhutettu kymmeniä.
...
Vuotin mukaan intialaiset metallityöntekijät tulivat työmaalle tšekkiläisen Hutní montáže -yrityksen kautta.

"Se tapaus oli törkeä. Siinä rikottiin lähes kaikkea sekä palkkojen että työaikojen osalta", Vuoti sanoo.

Vuoti korostaa, että työmaan päätoteuttaja Metsä Fibre toimi siinä mielessä esimerkillisesti, että yhtiö tuki valvontaa ja pyrki estämään alipalkkauksen.

"Pyrkimys oli ratkoa ongelmat työmaan aitojen sisällä, ja tätä yhtä tapausta lukuun ottamatta siinä onnistuttiin", Vuoti sanoo. Intialaisten hyväksikäyttö piti viedä poliisille. Vuotin mukaan kaikkia suuria yrityksiä ei voi samalla tavalla kehua.

"Kaikki yhtiöt eivät kannata tällaista valvontaa."
...
"On ollut neljän euron muurareita, vitosen hitsareita ja kahdeksan euron sähkömiehiä", hän kertoo.
...
"He [alipalkkaavat yritykset] ottavat hallitun riskin. Siinähän ei voi menettää mitään, ainoastaan voittaa", Vuoti sanoo. "Seula on äärimmäisen harva."

[Nikolas]

Orpo keskeytti kysymykseni ja kun olisin halunnut esittää jatkokysymyksen hän vaihtoi puheenaihetta. Orpo kertoi myös, että jos saa tulla hänen kanssaan juttelemaan myös kahdestaan tilaisuuden jälkeen, mutta kun menen hän ei enää ole juttutuulella.

On hyvä pitää mielessä että se on hänelle epämieluisa aihe.

[Uuno Nuivanen]

^ Ehkä aloittaja on kolmessa neljässä vuodessa toipunut siitä.