Perustulo: Suomi, EU ja maailma

[talous ja muutos]

Vihreän Liiton puheenjohtaja Ville Niinistö ehdotti äskettäin (29.1.2015) perustulon käyttöönottoa:
http://www.villeniinisto.fi/2015/01/perustulolla-tyota-ja-eroon-koyhyydesta/

Wikipedia/Perustulo

Perustulo on sosiaaliturvajärjestelmän malli, jossa kaikille kansalaisille maksetaan säännöllisesti ja ehdoitta rahaa toimeentuloa varten. Syyperustainen sosiaaliturva on kokonaan tai osittain korvattu, jolloin perustulo on vastikkeetonta ja verotonta, eikä sen määrä vähene tulojen noustessa. Tulojen kasvaessa perustulosta saatu hyöty peritään takaisin verotuksen kautta.

Perustuloa on kutsuttu myös kansalaistuloksi, kansalaispalkaksi, osallistumistuloksi sekä yhteiskunnalliseksi osingoksi, joissa kaikissa malleissa on hieman eroja toisiinsa. Näihin malleihin luetaan joskus myös negatiivinen tulovero, joka johtaa samankaltaiseen lopputulokseen perustulon kanssa.

On olemassa myös perustulomalleja, jotka ovat sosiaalietuuksia korvaavia perusturvamalleja. Niiden välineet eivät ole ensisijaisesti finanssi- eli verohallinnollisia, vaan liittyvät esimerkiksi perusturvauudistuksen yksinkertaistamiseen.

Wikipedia/Perustulo/Keskustelu Suomessa

Vuoden 1987 eduskuntavaaleissa Keskustapuolue, Kokoomus ja SKDL ilmoittivat kannattavansa perustuloa.

Sen jälkeen perustuloa on kannattanut Vihreä Liitto ja Vasemmistoliitto. Björn Wahlroos kannatti perustuloa vuonna 2001.

---

Wikipedian artikkelissa on rivien välissä oletettu, että perustuloa käyttävässä maassa ei ole juurikaan maahanmuuttoa. Katso Wikipedia/Perustulo/Argumentteja perustulon puolesta ja vastaan.
- Vuonna 1987 Suomi kuului Pohjoismaitten yhteisiin työmarkkinoihin. Mutta tämä ei aiheuttanut siirtolaisuutta Suomeen, sillä elintaso oli suunnilleen sama kaikissa Pohjoismaissa, ja koska jokainen Pohjoismaa oli siihen aikaan hyvinvointivaltio.
- Vuonna 2001 Suomi kuului EU:n yhteisiin työmarkkinoihin. Mutta näihin aikoihin EU:hun ei kuulunut pienituloisia itäisen Euroopan maita, jotka liittyivät EU:hun 2004 tai 2007 (Bulgaria ja Romania). Mahdollisen suoja-ajan jälkeen itäeurooppalainen halpatyövoima rynnisti rikkaaseen Länsi - Eurooppaan. Suomalaisille on tullut tutuksi varsinkin virolainen työvoima.

---

Maahanmuutto köyhistä maista hankaloittaa perustulon ja muunkin asumisperäisen sosiaalituen rahoitusta ja oikeudenmukaisuutta:
- Köyhien maitten työttömät tulisivat Suomeen elämään perustulolla.
--- Köyhimmistä maista tulleet siirtolaiset saisivat perustulosta niukalla elämisen tasolla vuodessa säästöön rahamäärän, jonka ostovoima olisi huomattava heidän kotimaassansa.
- Köyhien maitten asukkaitten ryntäys Suomeen perustulolla elämään aiheuttaisi suomalaisille kovan verorasituksen.


Valitaan perustulon määräksi esim. 1.5 % bruttokansantuotteesta asukasta kohti, jolloin pelkän perustulon varassa elävä saa vuodessa 18 % bruttokansantuotteesta asukasta kohti.
Vuonna 2014 Suomessa bkt/asukas oli 49,496.717 $. (Tietolähteenä IMF:n World Economic Outlook Database, April 2015.) Siitä 1.5 % on 742.450755 $. Vuonna 2014 yhdellä eurolla sai 1,3285 dollaria. (Tietolähteenä http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/valuuttakurssit/Pages/tilastot_valuuttakurssit_valuuttakurssit_long_fi.aspx). Vuonna 2014 742.450755 $ vastasi 558.86 euroa.
558.86 € kuussa on vähän Suomessa. Niinpä se ei riitää monin paikoin pääkaupunkiseudulla vuokraan ja ruokaan. Pitäisi tyytyä asuntoon, jossa on monta asukasta - pääkaupunkiseudulla. Tai sitten muuttaa riittävän kauas pääkaupunkiseudulta.

Mutta 558.86 €/kk tuloista jää säästöön, jos asuu asuntovaunussa sekä syö leipää ja keitettyä perunaa ja porkkanaa. Tosin asuntovaunuelämä on hankalaa Suomen talvessa.
Pihi voi saada säästöön em. kuukausituloista esim. 150 €/kk eli 1 800 € vuodessa. Sen ostovoima on Suomessa varsin vaatimaton. - Jos vanhaan autoon tarvitaan vähän remonttia huolloin lisäksi, niin siihen voi kulua puolet em. rahasta eli suurin piirtein 900 €. Myös vaatteisiin kuluu rahaa.

Entä jos köyhän maan asukas muuttaa Suomeen asumaan puoleksi vuodeksi lämpimään aikaan, jotta voisi elää Suomen perustulolla. Pihi ihminen saisi sinä aikana säästöön 900 €.
900 €:n eli 1,3285 x 900 $ = 1195,65 $. Pyöristettynä se on 1200 $.

Paljonko 1 200 $ on verrattuna maan bkt/asukas vuonna 2014?:
Tietolähteenä IMF:n World Economic Outlook Database, April 2015.
Maan bkt/asukas  /1 200 $:n % -osuus maan bkt/asukas

EU -jäsenmaita:
Viro: 19,670.852 $  /6.10 %
Puola: 14,378.622 $  /8.35 %
Romania: 10,034.670 $  /11.96 %
Bulgaria:  7,752.813 $  /15.48 %

Euroopan maita, jotka eivät ole EU:n jäsenmaita:
Turkki: 10,482.140 $  /11.45 %
Serbia:  6,123.061 $  /19.60 %
Albania:  4,781.228 $  /25.10 %

Pohjois - Afrikan maita:
Algeria: 5,531.794 $  /21.29 %
Egypti:  3,303.752 $  /36.32 %
Marokko: 3,291.254 $  /36.46 %
Sudan: 1,979.543 $  /60.62 %
Mauritania: 1,402.572 $  /85.56 %

Sub-Saharan Africa:n eli SSA:n maita:
Nigeria: 3,298.034 $  /36.39 %
Ghana: 1,474.198 $  /81.40 %
Kenia: 1,415.658 $  /84.77 %
Tansania: 1,005.606 $  /119.3 %
Mosambik: 629.804 $  /190.5 %
Etiopia: 575.217 $  /208.6 %
Guinea: 572.523 $  /209.6 %
Malawi: 242.182 $  /495.5 %

---

Ulkomaalaisen saama hyöty perustulosta:
Kuinka paljon Suomen perustulosta jäisi säästöön, kun mittayksikkönä on prosenttiosuus siirtolaisen kotimaan bkt/asukas.


10 - 20 %:
Ei vielä kiinnosta, koska sen saamiseksi pitäisi viettää niin ankeata elämää.
Mutta rikollisjärjestö voi pakottaa ihmisen tälläiseen tilanteeseen.
EU:n köyhimmät jäsenvaltiot Romania ja Bulgaria kuuluvat tähän joukkoon.
Rikollisjärjestöt pakottaisivat Romanian ja Bulgarian romaneita kesäksi Suomen perustuloa nauttimaan. Romanit eläisivät asuntovaunuissa ja ruoka olisi perunakeittoa yms. halparuokaa. Sitten pukumiehet keräisivät sen, mitä romanit olisivat saaneet säästöön saamastaan Suomen perustulosta.

20 - 50 %:
Köyhimpiä ja epätoivoisimpia ihmisiä kiinnostaisi, vaikka elämä Suomessa onkin niukkaa.
Rikollisjärjestöt saisivat jo merkittäviä tuottoja, kun pakottaisivat ihmisiä Suomen perustuloa hankkimaan niukalla elämisen tasolla. Rikollisjärjestöt veisivät näiltä ihmisiltä perustulosta säästetyt rahat.
Euroopasta löytyy tähän luokkaan kuuluvia maita (Albania). Osa Pohjois - Afrikan maista (Egypti, Marokko). SSA:sta löytyy tämän luokan maita (Nigeria).

50 + %:
Varsin moni ihminen lähtisi hyödyntämään Suomen perustuloa.
Pohjois - Afrikasta löytyy tämän luokan maita (Mauritania). Sen sijaan SSA:n maista iso osa kuuluu tähän luokkaan. Siellä on maita, joitten asukkaitten säästöprosentti Suomen perustulosta olisi niukalla elämisellä yli 200 % kotimaan bkt/asukas vuotta kohti (Etiopia, Guinea, Malawi).
Rikollisjärjestöille tämä olisi rahasampo.

[Micke90]

Tuo hössötys perustulosta vain työntää Virheitä yhä syvämmälle marginaaliin, jonne puolue kuuluukin.

[Sour-One]

Eikö olisi voinut jatkaa jo kauan sitten aloitettua perustuloketjua?

http://hommaforum.org/index.php/topic,7338.0.html

[talous ja muutos]

Ehdotettu ketju oli jo paisunut liian isoksi, jolloin sitä lukevat ja kommentoivat enää kaikkein innokkaimmat. Silloin ovat jäljellä perehtyneimmät tai jääräpaisimmät keskustelijat.

Vs: Kansalaispalkka/perustulo (yhdistetty)
« Vastaus #2085 : 25.04.2015, 16:39:47 »

Näin pitkästä keskusteluketjusta jonkun pitäisi tehdä tiivistelmä.

---

Tässä keskusteluketjussa ei pohdita, onko perustulo hyvä vai huono menetelmä työvoiman suhteen suljetussa yhteiskunnassa eli yhteiskunnassa, jossa maahan- ja maastamuutto on vähäistä eikä sillä ole taloudellista merkitystä.

Tässä olisi tarkoitus pohtia:
* Onko mielekästä toteuttaa samaan aikaan työvoiman vapaata liikkuvuutta valtion rajojen yli ja perustuloa yhden valtion sisällä?
- Tämä on vain osa-alue laajemmasta aiheesta eli: Onko mielekästä toteuttaa melko vapaata maahan- ja maastamuuttoa ja samalla asumisperusteista sosiaaliturvaa?