Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston kansallinen ohjelma 2014-2020

[Iloveallpeople]

Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston kansallinen ohjelma vuosille 2014–2020 hyväksytty

Euroopan komissio hyväksyi 20.3.2015 turvapaikka-, maahanmuutto ja kotouttamisrahaston kansallisen ohjelman. Päätöksessä vahvistettiin samalla myös Suomen rahastosta saama rahoitus vuosille 2014–2020.

Kansallisen ohjelman perusosuus on noin 23,5 milj. euroa. Perusosuuden lisäksi päätöksessä vahvistettiin uudelleensijoittamisohjelman määräraha vuosien 2014 ja 2015 osalta. Uudelleensijoittamisen määräraha määräytyy jäsenvaltion vastaanottamien kiintiöpakolaisten lukumäärän perusteella. Suomen osuus määrärahasta vuosille 2014–2015 on 20,65 milj. euroa.

Toimeenpano-ohjelmassa tarkennetaan kansallista ohjelmaa

Kansallisessa ohjelmassa on määritelty rahaston strategiset tavoitteet ohjelmakaudelle 2014–2020. Kansallisen ohjelman lisäksi rahastolle valmistellaan kansallinen toimeenpano-ohjelma, joka tarkentaa kansallista ohjelmaa. Toimeenpano-ohjelmassa määritellään konkreettisemmin, minkälaisia hankkeita ja toimintaa voidaan tukea. Toimeenpano-ohjelmassa määritellään myös hankkeiden valintaperusteet sekä rahoituksen jakautuminen tavoitteittain ja vuosittain.

Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston kansallinen ohjelma

Sisäministeriö

[Kemolitor]

Kovasti tekstissä tuetaan, kehitetään, pyritään jne. mutta ei tarkemmin kerrota, miten nuo hyvät asiat tapahtuvat.

Haavoittuvassa asemassa olevista puhuttiin monessa kohdassa, itse termi kuitenkin määritettiin vasta sen jälkeen, kun sitä ensin oli tekstissä moneen kertaan käytetty.

Muutamia lainauksia ohjelmasta:

Kotouttamisrahasto

Suomen maahanmuuttopolitiikka perustuu hallitusohjelmaan sekä maahanmuuton tulevaisuus 2020 –strategiaan (maahanmuuttostrategia). ja tavoitteena on pyrkiä aktiivisempaan ja ennakoivampaan maahanmuuttopolitiikkaan, jossa suuntaviivoina ovat: Suomi on turvallisesti avoin, jokainen löytää paikkansa ja moninaisuus on arkea.
-----
CEAS:n kansallinen toimeenpano luo tarpeita kehittää myös vastaanottojärjestelmää ja - olosuhteita. Vastaanottokeskuksia on 27, joista alaikäisyksikköjä 7. Majoituskapasiteetti oli kesäkuussa 2014 2446 majoituspaikkaa, lisäksi alaikäisyksiköissä 70 paikkaa.

Majoituskapasiteetti ja infrastruktuuri ovat tällä hetkellä pääosin riittäviä, mutta vastaanottokeskusten on voitava tarjota yhdenvertaisuus- ja syrjimättömyysperiaatteen mukaisesti yksilöllisiin tarpeisiin perustuvia palveluita ja tukitoimia. Lisäksi tulee huomioida entistä paremmin haavoittuvassa asemassa olevien erityistilanne tehostamalla heidän tunnistamistaan ja tarpeisiinsa vastaamista erityisesti palvelujen kehittämisen ja henkilöstön osaamisen näkökulmasta
-----
2013 turvapaikanhakijoiden vastaanottomenot olivat arviolta 60,5 M€. 2014 on vastaanottopalveluihin budjetoitu 30,5 M€ ja turvapaikanhakijoille maksettaviin tukiin 10 M€.
-----
Viime vuosina pakolaisten kuntiin sijoittaminen on ollut vaikeaa. Syiksi on nähty mm. taloudellisten ja henkilöstöresurssien ja valtion korvausten riittämättömyys, hallinnollisesti raskas korvausjärjestelmä sekä pula asunnoista erityisesti suuremmilla paikkakunnilla.
-----
Suomeen ulkomailta suuntautuva muutto on ollut viime vuosina huomattavassa kasvussa. Maassa asuva ulkomaalaisväestö lähes kaksinkertaistui 2000-luvulla. 2000 Suomessa asui n. 92 000 ja 2013 n. 207 000 ulkomaan kansalaista. Näistä n. 61 % on kolmansien maiden kansalaisia. Kasvu jatkuu nopeana: nykytasoiseen maahanmuuttoon perustuvan arvion mukaan ulkomaan kansalaisten määrä on 2020 n. 345 000, ja kaksinkertaistuu 2030 mennessä n. 700 000 henkilöön. Myös maahanmuuton syyt ovat monipuolistuneet. Aiemmin se perustui pääasiassa humanitaarisiin syihin, mutta nykyisin syinä ovat entistä enemmän perhesiteet, työ ja opiskelu.

Maahanmuuttostrategian mukaan Suomi haluaa tukea taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin tarpeisiin perustuvaa työvoiman maahanmuuttoa. Suomi tarvitsee nuoria, maahan pysyvämmin jääviä, työmarkkinoiden käytettävissä olevia maahanmuuttajia. Tilanne tulee olemaan haastavin sosiaali- ja terveysalalla.
-----
Lisääntyvän maahanmuuton myötä monikulttuurisuus, monikielisyys sekä arvojen ja tapojen monimuotoisuus tulevat yhä enemmän osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Samoin kotouttamiseen kohdistettavien voimavarojen rakennetta on tarpeen tarkastella uudestaan. Maahanmuuton kasvu asettaa muutostarpeita julkisille palveluille. Palveluiden saatavuus, henkilöstön osaaminen ja palvelutarpeiden tunnistaminen ovat avainasemassa kotoutumisprosessissa. Maahanmuuttajien määrän lisääntyessä ja taustojen monimuotoistuessa erityistarpeet tulee ottaa paremmin huomioon.
-----
2014 TEM:öön avattiin kotouttamisen osaamiskeskus, jonka ydintehtävänä on tukea kotouttamistyön paikallisten toimijoiden osaamista..

Kotouttamisen keskeiset kansalliset resurssit ovat kotouttamiskorvaukset kunnille (2014 budjetoitu 94,7M€) ja kotouttamiskoulutuksen resurssit (2014 budjetoitu 45,5 M€). 2013 kotoutumistukea maksettiin työmarkkinatukena 128,5 M€.
-----
Vapaaehtoisen paluun ohjelmaa on aiemmin kehitetty Migri:n ja IOM:n paluurahastosta toteutetussa hankkeessa, jossa tuettiin 2010–2012 yht. 858 henkilön vapaaehtoista paluuta. Valtaosa palaajista oli kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita (494 hlöä) ja turvapaikkahakemuksensa peruuttaneita (310 hlöä). Ennen hanketta vapaaehtoisten palaajien määrä vaihteli vuosittain muutamasta kymmenestä henkilöstä alle sataan.
Hankkeen myötä 2010 vapaaehtoisesti palanneita oli 234, 2011 jo 304 ja 2012 määrä oli 320. Paluun käytännön järjestäminen kesti IOM:n toimesta hakemuksen saamisesta ajalla 1.1.2013–31.1.2014 keskimäärin 56 vrk (mediaani 34 vrk). 2013 vapaaehtoisesti palanneiden määrä oli 341. Hankkeen aikana tunnistettiin kehittämistarpeita etenkin paluuavustuksen osalta, jotta kestävää uudelleenkotoutumista voitaisiin edistää ja seurata.
-----
2013 maasta poistamispäätöksiä pantiin täytäntöön 2928, 2012 luku oli 2440. Migri:n maasta poistamispäätöksiä annettiin 2013 tiedoksi 2511, keskimääräinen tiedoksiantoaika on ollut n. 25 vrk. Haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden maastapoistamisia ei tilastoida erikseen, mutta arvion mukaan määrä on useita kymmeniä vuosittain.
-----
2013 säilöönoton menoihin budjetoitiin 2,3 M€. Poliisin maasta poistamiskustannukset 2013 olivat yht. 2,9 M€. Vapaaehtoisen paluun ohjelman kehittämiseksi paluurahastosta 2010 - 2013 toteutettu hanke sai budjetista 1,36 M€.
-----
Vastaanotto-olosuhteita parantavat toimet erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden (esim. vailla huoltajaa olevien alaikäisten, vammaisten, kidutuksen uhrien, lukutaidottomien) tunnistamiseksi ja terveyteen, hyvinvointiin ja toimintakykyyn liittyvien erityistarpeiden huomioimiseksi mm. kehittämällä henkilöstön osaamista ja erityispalveluja tarpeen mukaan yhteistoiminnassa viranomaisten ja järjestöjen kesken.
-----
Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten kotoutumisen tukeminen, mm. yhteiskuntatietoisuutta, yhteiskunnallisia ja työelämässä tarvittavia valmiuksia lisäämällä työmarkkina-aseman parantamiseksi. Mm. henkilöiden erityistarpeiden ja elämäntilanteen mukaan suunniteltu kieli- tai perehdyttävä koulutus. Tuetaan verkostoitumista, vertaisryhmiin hakeutumista ja uusia toimintatapoja.
-----
Vapaaehtoisen paluun järjestelmän kehittäminen erityisesti seuraavin toimin:
• Toimet, joilla kehitetään vapaaehtoisen paluun järjestelmää ja varmistetaan sen tehokas toimeenpano. Haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden erityistarpeet huomioidaan uudelleenintegroitumistuen määrässä ja laadussa yksilöllisten tarpeiden mukaan. Seurataan ja hankitaan tietoa muiden maiden järjestelmistä ja käytännöistä.
-----
Tavoiteltuna tuloksena on vapaaehtoisen paluun järjestelmä, jota toimeenpannaan tehokkaasti. Tavoitteena on, että sen kautta on tuettu 370 henkilön vapaaehtoista paluuta. Haavoittuvassa asemassa olevien erityistarpeet pyritään huomioimaan. Maastapoistamisprosessia pyritään
nopeuttamaan ja yhteistyötä viranomaisten ja kolmansien maiden välillä kehittämään.

Uudelleenkotoutumisesta ja uudelleenintegroitumistuesta puhuttiin, mutta ei kerrottu, mitä tarkoittaa uudelleenkotoutuminen tai uudelleenintegroituminen, ovatkohan sama asia. Oma veikkaukseni: kun turvapaikanvonkaaja on Suomessa notkunut useamman vuoden ja jos hänet vaikka onnistutaan palauttamaan kotimaahansa, on hän jo ehtinyt kotoutumaan Suomeen, joten hänet pitää kotouttaa uudelleen koti- eli synnyin- eli isänmaahansa. Kotouttaminen maksaa, kotoutetaan sitten Suomessa tai Afrikassa.

[Iloveallpeople]

Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston haku saattaa ennakkotietojen mukaan käynnistyä kesällä

Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) kansallinen toimeenpano-ohjelma on siirtymässä valtioneuvoston hyväksyttäväksi, jonka jälkeen rahaston hankehaku voidaan käynnistää. Hankehaku pyritään käynnistämään kesäkuussa ennen juhannusta, mutta se voi siirtyä alkusyksyyn, jos toimeenpano-ohjelman käsittely valtioneuvostossa viivästyy.
Euroopan komissio hyväksyi maaliskuussa rahaston kansallisen ohjelman ja vahvisti Suomen vuosille 2014–2020 saaman rahoituksen. Valtioneuvoston käsittelyä odottavassa kansallisessa toimeenpano-ohjelmassa määritellään tarkemmin hankkeiden valintaperusteet sekä rahoituksen jakautuminen vuosittain ja tavoitteittain.

Tietoa sisäministeriön kansallisesti hallinnoiman rahaston hakuajoista päivitetään Euroopan unionin sisäasioiden rahastojen verkkosivuille:  www.eusa-rahastot.fi

Kotouttaminen.fi